TE: Näin kävi miljardien vihreille investoinneille Ruotsissa

Kuntien mukaan investoinneista on koitunut positiivisen lisäksi myös ongelmia.
Reilun 20 000 asukkaan Kiirunan kunta Pohjois-Ruotsissa. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / EMMA-SOFIA OLSSON
Reilun 20 000 asukkaan Kiirunan kunta Pohjois-Ruotsissa. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / EMMA-SOFIA OLSSON

Pohjois-Ruotsiin on sijoitettu viime vuosina vihreän teollisuuden investointeja noin 125 miljardin euron edestä. Tulevina vuosikymmeninä Skellefteån, Bodenin ja Kiirunan kunnissa tullaan valmistamaan esimerkiksi sähköakkuja, fossiilitonta keinolannoitetta ja vihreää terästä.

Investointien etenemisessä on kuitenkin selkeitä ongelma. Asiasta kertoo Talouselämä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pohjois-Ruotsista puuttuu työvoimaa, asuntoja, palveluita ja rautateitä. Sähköäkään ei ole välttämättä tarpeeksi.

28 000 asukkaan Bodenin kunnanjohtaja Claes Nordmark on kuitenkin positiivisella mielellä.

– Hetkellisesti tulee vähän häiriöitä, mutta lopputulos on hyvä, hän sanoo.

Suuret investoinnit ovat kohdistuneet suhteessa pieniin kuntiin. Suurin kunnista on Skellefteå, jossa asuu reilut 70 000 henkilöä. Ruotsin kuntaliitto julkaisi kesäkuussa selvityksen Skellefteån, Bodenin ja Kiirunan taloustilanteesta. Selvityksen mukaan kuntien on itse sijoitettava 62 miljardia kruunua kunnallisiin palveluihin täyttääkseen investointien aiheuttamat tarpeet. Valtio ei juurikaan osallistu.

Skellefteån kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lorentz Burmanin mukaan he eivät tienneet mihin ryhtyivät ilmoittautuessaan vapaaehtoiseksi uuden akkutehtaan sijoittamiseen. Akkutehdasta toivoivat tuolloin myös esimerkiksi Vaasa ja Kotka-Hamina.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Skellefteåssa tuotanto on jo käynnissä. ”Fly-in fly-out” -ilmiö on tuonut mukanaan tilapäisiä työntekijöitä ja levottomuutta, mutta ei ole lisännyt verotuloja. Lisäksi asuntojen hinnat ovat nousseet merkittävästi.

Bolden on ottanut kunnanjohtajansa mukaan vinkkiä Skellefteån virheistä.

– Olemme tehneet monta alijäämäistä budjettia rakentaaksemme ennen kuin ihmiset muuttavat tänne, koska muuten he eivät muuta, Nordmark sanoo TE:lle.

Mainos