Nato-jäsenyyden uskotaan kasvattavan luottamusta ja investointihaluja Suomessa, asiantuntijat toteavat Talouselämälle.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kohdisti myös Suomeen Venäjän rajanaapurina huolia turvallisuudesta erityisesti sodan alussa.
– Silloin ulkomaiset yritykset, jotka harkitsivat laajentumista tänne, kysyivät, onko Suomi turvallinen maa. Näitä kysymyksiä heräsi, koska ei tiedetty, mitkä sodan vaikutukset ovat, kertoo Business Finlandin Invest in Finland -yksikön johtaja Antti Aumo.
Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen huolia heräsi mahdollisista Venäjän vasta- ja painostustoimista. Huolet eivät kuitenkaan realisoituneet.
– Silloin oli nähtävissä jonkinlaista riskipreemiota lähinnä valtionlainamarkkinoilla. Jälkikäteen nähtynä suurin tekijä oli huoli siitä, mitä Nato-prosessin aikana tapahtuu, tuleeko Venäjältä kosto- tai painostustoimia. Nyt, kun prosessi on mennyt maaliin, ei markkinaliikkeitä ole nähtävissä, vaikka kuinka yrittäisi suurennuslasilla katsoa, Nordean pääekonomisti Jan von Gerich toteaa.
Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää Nato-jäsenyyttä Suomen vahvuutena investointien ja liiketoiminnan näkökulmista.
Appelqvistin mukaan jäsenyys parantaa Suomen asemaa maantieteellisesti ja Suomi ei ole enää aivan “laita-alue, pussinperä”.
– Jatkossa Suomeen varmasti suhtaudutaan eri tavalla, luottavaisemmin mielin, kun mietitään tehtaan rakentamista tai sitä, että sijoitutaan maahan hyvin pitkäksi aikaa. Se [Nato-jäsenyys] poistaa yhden riskitekijän, mutta sitten palataankin tavanomaisiin liiketaloudellisiin perusteisiin, millä perusteella minnekin kannattaa investoida, Appelqvist sanoo.