SAK:laisen TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtaja Timo Vallittu arvioi, että palkansaajien näkökulmasta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelman kovin kohta on tavoite alentaa yksikkötyökustannuksia vähintään viidellä prosentilla.
Hallitus odottaa työelämän osapuolten sitoutuvan kattavasti esitykseensä 21. elokuuta mennessä. Vallitun mielestä tavoitteen saavuttamiseksi ei kuitenkaan ole olemassa helppoja ratkaisuja.
– Jos tavoite muutetaan käytännön toimiksi, vaihtoehtoja ovat työajan pidentäminen esimerkiksi pekkas-päivistä luopumalla, lomarahojen poistaminen tai joillain sopimusaloilla palveluvuosijärjestelmän merkittävä heikentäminen. En näe juuri muita keinoja, Vallittu toteaa tiedotteessaan.
Vallitun mielestä toimet vaikuttavat palkansaajien näkökulmasta ylivoimaisen vaikeilta hyväksyä. Hän muistutttaa, että Sipilän edellinen yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui siihen, ettei palkansaajapuolella ollut valmiutta lähteä työajan pidennykseen.
– Siinä ei mikään ole parissa viikossa muuttunut. Lomarahojen poistaminen on yhtä vastenmielinen vaihtoehto, sehän merkitsisi ostovoiman alentumista. Minusta näyttää siltä, että vakavana uhkana on kriisi työmarkkinoilla alkusyksyllä, Vallittu varoittaa.
Hän huomauttaa myös, että hallituksen päätös 200 miljoonan euron leikkauksesta ansioturvaan merkitsee seitsemän prosentin tasoista leikkausta ansiosidonnaisella päivärahalla olevien työttömien etuuksiin.
– Se voidaan toteuttaa vain lyhentämällä ansiosidonnaisen kestoaikaa merkittävästi, alentamalla ansio-osien prosentteja tai nostamalla työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavaa osuutta ansiopäivärahoista. Mikä tahansa noista on kova isku työttömille, hän painottaa.
Vallitun mukaan ansioturvan heikentäminen ei edes helpota työttömyyskriisiä.
– Pitkäaikaistyöttömyys on pahentanut, pitkäaikaistyöttömiä on noin 104 000. Myös yli 50-vuotiaita työttömiä on lähes 127 000. Varsinkaan näissä ryhmissä ei keppilinja auta, koska kyse ei ole työhaluista vaan työn vähyydestä, Vallittu sanoo.
– Ansioturvan heikentäminen ei helpota nykyistä työttömyyskriisiä. Pitkäaikaistyöttömyys on pahentanut, pitkäaikaistyöttömiä on yli 100 500. Myös yli 50-vuotiaita työttömiä on lähes 132 000. Varsinkaan näissä ryhmissä ei keppilinja auta, koska kyse ei ole työhaluista vaan työn vähyydestä, Vallittu sanoo.
Hallituksen teollisuuspolitiikassa on hänen mukaansa hyviäkin elementtejä, mutta johtoajatus puuttuu.
– Vaalien aikaan suurilla puolueilla näytti olevan konsensus vientivetoisesta kasvusta. Se olisi pitänyt ottaa hallituksen talousohjelman ytimeksi ja johtaa toimenpiteet siitä. Ihmettelen, että niin ei tehty. Osaamiseen kohdennettavat leikkaukset tulevat pitkällä aikavälillä syömään viennin edellytyksiä. Esimerkiksi ammatilliset perustutkinnot on tarkoitus lyhentää kolmivuotisista kaksivuotisiksi, Vallittu huomauttaa.
Työelämän muutokset osuvat Vallitun mukaan myös nuoriin ja pätkätyöläisiin.
– Koeaikaa pidennetään ja perusteettomat pätkätyöt yleistyvät entisestään. Pätkätyöt todennäköisesti lisääntyvät sitäkin kautta, että opiskelijoiden tukia heikennetään. Ja kun kavennetaan lapsiperheiden oikeutta päivähoitoon, heikennetään myös työttömän vanhemman työllistymistä, Vallittu arvioi.
Sosiaaliturvan leikkauspäätöksiä ovat hänen mukaansa rajuja, ja ne iskevät työttömien lisäksi pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin sekä opiskelijoihin, sairaisiin ja kaikkein vähäosaisimpiin.
– Eilisessä tiedotustilaisuudessa puhuttiin kauniisti tuloerojen kaventamisesta ja rikkaiden osallistumisesta taakan kantamiseen. Se oli feikkiä, Vallittu toteaa.
Hän ennustaa, että tästä kaikesta seuraa eriarvoistuminen ja luokkaerojen kasvu.