[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”hakkanen-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row]
[vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524830896706{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Talvi 2011
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524830908520{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]18-vuotias Anis Amri tuomitaan poissaolevana ryöstöstä Tunisiassa. Hän saapuu pakolaislautalla Italiaan ja hakee maasta turvapaikkaa alaikäisenä. Amri osallistuu väkivaltaiseen mellakkaan väliaikaisessa vastaanottokeskuksessa ja päätyy vankilaan muun muassa tuhopoltosta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831177443{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Kevät 2015
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831192350{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Anis Amri vapautuu vankilasta Italian Palermossa ja saa käännytyspäätöksen. Sitä ei saada pantua toimeen ilman Tunisian viranomaisten vahvistusta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831264991{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Kesä 2015
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831230047{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Käännytys vanhentuu, koska Tunisia ei tunnusta Amria. Hän matkustaa Italiasta Saksaan ja hakee maasta turvapaikkaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831300070{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Helmikuu 2016
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831313972{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Anis Amri muuttaa Berliiniin.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831331613{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Maaliskuu 2016
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831344984{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Saksan viranomaiset saavat vihjeen ja alkavat tutkia Anis Amria. Häntä epäillään ryöstön suunnittelusta. Saaliilla olisi väitetysti tarkoitus rahoittaa terrori-iskussa käytettävien automaattiaseiden hankinta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831363087{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Kesäkuu 2016
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831377922{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Anis Amrin turvapaikkahakemus hylätään. Häntä ei pystytä karkottamaan, koska hänellä ei ole henkilöpapereita.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831394384{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Elokuu 2016
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831408029{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Anis Amri pidätetään Saksassa. Mediatietojen mukaan kyse on joko tappelusta tai väärennettyjen henkilöpapereiden hallussapidosta. Amrin kerrotaan liikkuneen useilla nimillä ja käyttäneen useita eri henkilöllisyystodistuksia. Saksan viranomaiset pyytävät Tunisiasta henkilöpapereita, jotta voisivat karkottaa Amrin.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831426383{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Syyskuu ja lokakuu 2016
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831443442{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Saksan viranomaiset lopettavat Anis Amrin valvonnan, koska todisteita siitä, että hän suunnittelisi aseen hankintaa, ei ole. Valvontaa ehdittiin suorittaa maaliskuusta syyskuuhun asti. Poliisi näkee muun muassa, että Amri myy huumeita ja että hän osallistuu tappeluun baarissa. Amri katoaa eikä häntä enää näy kantapaikoillaan Berliinissä. Marokko varoittaa Saksan tiedustelua kahdesti Anis Amrista.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831458034{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Marraskuu 2016
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831475305{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Saksan poliisi pidättää ISIS-värvärinä tunnetun saarnaajan Abu Walaan ja ääri-islamistit Hassan C:n ja Boban S:n. Heillä kaikilla on yhteyksiä Anis Amriin. Turvallisuuspalvelut vaihtavat tietoja Amrista. Saksan liittovaltion poliisi antaa varoituksen, jossa Amria kuvataan vaaralliseksi.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1524830940551{margin-top: 10px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column css=”.vc_custom_1524831059181{padding-top: 0px !important;padding-right: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 0px !important;}”][vc_single_image image=”145500″ img_size=”full” alignment=”center” css_animation=”fadeInUp”][vc_column_text css_animation=”fadeInRight” css=”.vc_custom_1524831495455{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #cecece !important;}”]
Joulukuun 19-23. päivä 2016
[/vc_column_text][vc_column_text css_animation=”fadeInLeft” css=”.vc_custom_1524831511051{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”]Kuorma-auto syöksyy joulumarkkinoiden väkijoukkoon Berliinin Breitscheidplatzilla. Iskussa kuolee 11 ja loukkaantuu 56 ihmistä. Terrori-isku on Saksan tuhoisin liki neljäänkymmeneen vuoteen. Tekijä on Anis Amri. Hän pääsee pakenemaan ja matkustaa Hollannin, Belgian ja Ranskan kautta Italiaan. Terroristin matka päättyy rutiinitarkastukseen Milanon Sesto San Giovannin rautatieasemalla. Anis Amri ampuu konstaapelia ja menehtyy laukaustenvaihdossa poliisin kanssa. ISIS-jihadistijärjestön Amaq-uutispalvelu julkaisee myöhemmin samana päivänä videon, jolla Amri vannoo uskollisuutta järjestön johtaja Abu Bakr al-Baghdadille. Samaan aikaan Tunisia toimittaa vihdoin asianmukaiset henkilöpaperit, joiden avulla Amri voidaan karkottaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Berliinin joulumarkkinaisku on kivulias esimerkki tavasta, jolla viime vuosina Eurooppaa repinyt terrori on haastanut perinteisiä turvallisuusjärjestelmiä. Terroriverkostot yhdistyvät yli rajojen, vankiloissa radikalisoidutaan ja tekijät liikkuvat maasta toiseen joskus tehokkaammin ja nopeammin kuin tieto viranomaisten välillä. Tilannetta vaikeuttaa entisestään hankala tiedonsaanti Euroopan ulkopuolelta. Terrorismirikoksiin on myös vaikea puuttua siinä vaiheessa kun teot ovat vasta suunnittelun asteella. Ajatusrikoksia ei oikeusvaltioissa tunneta, ja punninta turvallisuuden kannalta tarvittavien toimenpiteiden ja perusoikeuksien suojelun välillä on vaikeaa.
– Länsimaisissa oikeusvaltioissa iso kuva on, kuinka saadaan terrorismintorjunnan lainsäädäntö sellaiseksi, että se ottaa samaan aikaan huomioon turvallisuuden vahvistamisen, mutta toisaalta myös ihmisoikeudet ja perustuslailliset reunaehdot, oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) summaa Verkkouutisten haastattelussa.
– Emme ole autoritäärinen valvontavaltio – vaan avoin demokraattinen yhteiskunta. Se tekee terrorismin torjunnasta hyvin haasteellista.
Kyse on tasapainosta. Häkkäsen mukaan kansalaisille ei pidä antaa sellaista kuvaa, että valtiovalta tarkastelisi vain yksittäisiä perusoikeuksia.
– Turvallisuus on yksi ihmisen tärkeimpiä oikeuksia ja sen takaaminen on valtion perustehtävä. Samaan aikaan emme saa menettää sananvapautta tai yksityisyyden suojaa. Mitä suojellaan, jos länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita ei enää ole olemassa? Tätä ei julkisessa keskustelussa välillä ymmärretä. Me emme voi rakentaa mekanismeja, joilla rapautetaan meidän elämänmuotomme perustaa.
Turvallisuusunioni
Terrorismi ei ole uusi ilmiö Euroopassa. Yksin vuonna 1974 terrori-iskut vaativat 180 henkeä. Koko 1970-luvun aikana terrori-iskuissa kuoli kaikkiaan yli 400 ihmistä. Terrorismi on kuitenkin muuttanut muotoaan. Tiiviiden separatististen liikkeiden alueelliset ja poliittisesti motivoituneet veriteot ovat antaneet sijaa ideologian ja uskonnon ruokkimalle terrorille. Viimeistään Ranskan vuoden 2015 tuhoisat ääri-islamistiset terrori-iskut ovat herättäneet Euroopan unionin kehittämään tapoja, jolla terrorismia voidaan torjua.
Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan ajatus turvallisuusunionista merkitsee harmonisaatiota. Lainsäädännön näkökulmasta rajat ylittävän terrorismin tehokas torjunta tarkoittaa, että eri EU-maissa on oltava suurin piirtein samat pelisäännöt terrorismirikoksista. Tähän pyritään muun muassa EU-komission antamalla terrorismidirektiivillä.
Suomessa asiaa viedään eteenpäin oikeusministeriön valmistelemalla lakipaketilla. Paraikaa eduskunnan käsittelyssä oleviin lakeihin kuuluu esimerkiksi terrorismirikosta varten itseopiskelun sekä terroristisessa tarkoituksessa matkustamisen tai Suomeen palaamisen kriminalisointi.
Kriitikoiden mukaan ennakoivat terrorismilait ovat epämääräisiä ja voivat vaarantaa perusoikeuksia. Epäily esimerkiksi itseopiskelusta voisi johtaa esitutkintaan, joka taas mahdollistaisi pakkokeinoja kuten vaikkapa telekuuntelua.
– Terrorismintorjunnan osalta tarvitaan poikkeuksellisiakin keinoja, Antti Häkkänen vastaa.
– Terrori-iskut pyritään rikoslain näkökulmasta ehkäisemään sillä, että jo valmistelua, suunnittelua ja kouluttautumista tehdään rangaistavaksi, jotta niihin voidaan puuttua, hän jatkaa.
Perinteinen rikosoikeus aktivoituu vasta teon jälkeen. Oikeusministerin mukaan se on terrorismin kohdalla liian myöhään. Terroristit ovat myös immuuneja kovien rikosseurausten pelotevaikutukselle. Kuolemaa toivova terroristi ei pelkää pitkiä vankeustuomioita.
Antti Häkkäsen mukaan uudet lait eivät kuitenkaan tarkoita ajatusrikoksia.
– Synkistä ajatuksista ei rangaista. Kyse on konkreettisista toimenpiteistä. Esimerkiksi matkustat niin, että tarkoituksenasi on tehdä joku teko, hankit rahoitusta tai edistät jonkun muun terrorismisuunnitelmia, kouluttaudut sitä varten tai järjestät koulutusta, hän listaa.
Suomen on myös seurattava muita. Jos yksikin Euroopan valtio jättää terrorismilainsäädäntönsä esimerkiksi matkustamisen tai ulkomailla tehtyjen tekojen suhteen muita lepsummaksi, voi siitä tulla jopa vetovoimatekijä Lähi-idän konfliktialueilta palaaville radikaaleille.
– Otetaan esimerkiksi henkilö, joka palaa Suomeen ja taustalla on terroristisia aikeita. Jos Suomi jättäisi tämän kriminalisoimatta, olisi hyvin todennäköistä, että se toimisi ainakin jossain määrin houkutustekijänä palata maahan, jossa tietää, ettei tule tuomituksi.
Ennakoivan viranomaistoiminnan tärkein työkalu on tieto.
– Tiedustelulaki nivoutuu tähän tiiviisti. Se on kokonaisuudessaan olennaisin laki terrorismin torjumisessa. Suojelupoliisin toimivaltuuksien laajentaminen mahdollistaa sen ennakollisen tiedon, jolla voidaan esitutkinnassa ja muuten saada niitä heikkoja ennaltaehkäiseviä signaaleja, joiden perusteella havaitaan, missä tutkinta on aloitettava.
– Tiedon saaminen uhkaavista henkilöistä riittävän varhaisessa vaiheessa on avainasemassa terrorismin torjunnassa.
[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”hakkanen-02″]
Toimia ei saa unohtaa
Suojelupoliisi kertoi viime vuoden elokuussa saaneensa yksittäisen vihjeen Turun puukottaja Abderrahman Bouananesta. Vihjeen mukaan turvapaikanhakijana Suomeen tullut Bouanane vaikutti radikalisoituneelta ja oli kiinnostunut ääriajattelusta. Viitettä konkreettisesta isku-uhasta ei kuitenkaan ollut.
– Vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat. Kaikki vihjeet pyritään tarkistamaan, mutta niiden läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia, Supo tiedotti.
Turun isku toi jihadistisen terrorin suomalaisten iholle. Tapauksessa toistuivat samat piirteet kuin monissa muissa Euroopan iskuissa. Nuori tekijä oli valehdellut ikänsä ja nimensä maahan tullessaan ja hänestä oli saatu vihje. Moni kysyi iskun jälkeen, miksei viranomainen toiminut. Julkisessa keskustelussa pohdittiin tarvetta kiireellisille tiedustelulaeille ja nykyistä tiukemmalle terrorismilainsäädännölle. Sittemmin keskustelu on laantunut.
Vaikka Turun tapahtumat ovatkin painuneet suomalaisten mieliin, on terrori-iskujen jälki ihmisten muistiin Antti Häkkäsen mielestä silti valitettavan lyhyt. Sääntelyä olisi hänen mukaansa vietävä eteenpäin niin kansallisella tasolla, EU:ssa kuin kansainvälisestikin jo ennakkoon, eikä vasta kun iskuja tapahtuu.
– Arkiseen rutiiniin pitääkin palata ja elämän pitää jatkua, mutta toimenpiteet eivät saisi jäädä laahaamaan.
Suomessa riittää Häkkäsen mukaan vielä haasteita. Terrorismilainsäädäntö toimii vain jos rikoksista kyetään antamaan tuomioita.
– Kun poliisiviranomaisemme käynnistää esitutkinnan, on sääntelyn oltava kunnossa ja prosessin toimittava aina tuomioistuimeen asti niin, että ne ketkä ovat väärin tehneet, saavat myös tuomion rikoksistaan. Tätä haasteellista poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen ketjua meidän on koko ajan parannettava. On myös tehtävä kansainvälistä vertailua siitä, onko sääntelymme riittävän hyvässä kunnossa – että tässä maassa tulee tuomituksi samaan tapaa kuin muissakin Euroopan maissa.
Turun puukkoiskun oikeudenkäynnissä on väännetty siitä, olivatko murhat ja murhan yritykset terrorismia vai eivät. Jihadismitutkija Atte Kaleva totesi hiljattain MTV:lle, että tuomioistuimessa koeponnistetaan Suomen uusi terrorismilaki.
– Bouanane on julistanut olevansa Isisin soturi ja jihadisti. Hän on julistanut halveksivansa vääräuskoisia kristittyjä ja naisia. Hän on terroristi, Kaleva totesi.
Jos tuomiota ei tässä tapauksessa tule, on laissa hänen mukaansa valuvika ja sitä pitää muuttaa.
Oikeusministeri Antti Häkkänen ei kommentoi oikeudessa olevaa tapausta.
– Tällä hetkellä Suomessa ja EU-tasolla voimaan saatetun sääntelyn osalta on seurattava, miten tuomioistuinkäytännöt etenevät, hän muotoilee.
Terrorismirikosten tunnusmerkistö on Häkkäsen mukaan Suomessa määritelty hyvin. Rajojen on oltava selviä, koska rangaistukset ovat muihin rikoksiin verrattuina kovia.
– Maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun kaikenlaista toimintaa aletaan pitää vähän liiankin laajasti terrorismirikoksina. On varottava sellaistakin tilannetta, ettei kansallisen turvallisuuden tai terrorismin nimissä ryhdytä liian laveasti käsittelemään asioita.
Kovia keinoja
Antti Häkkänen sanoo suoraan olevansa tarvittaessa valmis viemään eteenpäin lisää kiristyksiä terrorismilakeihin vielä tällä vaalikaudella. Kiristysten sisältöä hän ei tässä vaiheessa suostu avaamaan tarkemmin. Terrorismilainsäädännön kiristäminen voisi oikeusministerin mukaan tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi, jos Suomen sääntely näyttää jäävän jälkeen muusta Euroopasta. Oikeus- ja sisäministeriö seuraavat tilannetta tarkasti.
– Meidän täytyy jatkuvasti tarkkailla muiden maiden käytäntöjä; miten siellä tiettyjä toimenpiteitä tekemällä päädytään siihen, että terrorismista nostetaan syytteitä ja annetaan tuomioita.
EU:n terrorismidirektiivin edellyttämät säädökset on tuotu Suomen kansalliseen lainsäädäntöön perusmuotoisina.
– Nyt pohditaan, pitäisikö jotain lisää vielä tehdä. Tästä tulee mahdollisesti alkukesään mennessä lisää johtopäätöksiä.
Häkkänen muistuttaa, että sääntelyn lisäksi tarvitaan myös resursseja. Esimerkiksi syyttäjälaitokselle on hankittu lisärahoitusta terrorismirikoksiin erikoistumista varten.
Eräs muuallakin Euroopassa keskustelua herättänyt ja merkittävänä pidetty lakimuutos olisi kansalaisuuden vieminen tiettyihin terrorismirikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta. Häkkänen myöntää, että tämäkin asia on Suomessa ”pohdinnassa”. Ministeri toteaa kuitenkin samaan hengenvetoon, että asiaan liittyy suuria perusoikeudellisia kysymyksiä.
Tässäkin on haettava tasapainoa.
– Summaisin asian näin. Perus- ja ihmisoikeusasiat on otettava huomioon. On kuitenkin myös oltava kylmän realistinen ja toimittava kirkkaalla järjellä. Monilla radikalisoituneilla tai radikalisoitumisen vaarassa olevilla henkilöillä ei todellakaan ole hyvät aikeet mielessä, Antti Häkkänen painottaa.
– Terrorismin uhka ei sosiaalipalveluilla ratkea. Me tarvitsemme tarvittaessa myös kovia konkreettisia keinoja.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]