Seuraavasta hengitystievirusinfektioiden kaudesta saattaa tulla monin tavoin erilainen kuin viime kaudesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ja johtavat asiantuntijat Carita Savolainen-Kopra ja Niina Ikonen ennustavat.
Salminen, Savolainen-Kopra ja Ikonen huomauttavat THL:n sivuilla julkaistussa blogissaan, että hengitystievirukset ovat loistaneet koronapandemian ajan poissaolollaan. Influenssatapauksia ilmoitettiin kansalliseen Tartuntatautirekisteriin yli 12[nbsp]000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella.
– Hengitystievirusinfektiot painottuvat tyypillisesti syys- ja talvikauteen. Usein ensimmäiset rinovirusepidemiat havaitaan pari viikkoa koulujen alkamisen jälkeen, Salminen, Savolainen-Kopra ja Ikonen kirjoittavat.
– Tulevan syksyn hengitystieviruskausi saattaa olla kahdesta edellisestä pandemiasyksystä poikkeava. Lisääntyvä koronarokotekattavuus vähentää koronainfektioiden osuutta ja muut hengitystievirukset todennäköisesti palaavat. Tästä on havaittu viitteitä jo nyt sekä Suomessa että muualla Euroopassa: kevään ja kesän aikana rinovirusten lisäksi myös muita hengitystieviruksia on jälleen todettu jonkin verran, kirjoittajat toteavat.
– On myös arveltu, että seuraava influenssakausi olisi ajankohdaltaan poikkeava ja alkaisi vuodenvaihteen sijaan jo aiemmin syksyllä.
Salminen, Savolainen-Kopra ja Ikonen ehdottavat testauksen koronapainotteisuudesta liikkumista kohti ”uutta normaalia”, joka voisi tarkoittaa kansallista hengitystieinfektioiden seurantajärjestelmää.
– Seuranta on tarpeellista muun muassa influenssarokotusten ajoittamisen kannalta. Seurannan avulla on mahdollista tunnistaa epidemian käynnistyminen, saada ajantasaista tietoa epidemian kulusta, seurata vakavia sairaala- ja tehohoitoa vaativia infektioita sekä jatkoanalytiikan avulla tunnistaa uudenlaisia influenssaviruskantoja, kirjoittajat toteavat.
– Laajojen hengitystieviruspaneelien käyttö infektioiden testauksessa olisi tarpeellinen askel paluussa pois pandemiasta.