Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee perhevapaiden uudistamista 6+6+6-mallin periaatteiden mukaisesti ja etenemistä sitä kohden.
THL:n tutkimuspäällikön Minna Salmen mukaan tärkeintä olisi nyt pidentää isyysvapaata neljään kuukauteen ja turvata näin lapsen hoito ansiosidonnaisella päivärahalla vuoden ja kahden kuukauden ikään saakka.
Nykyisin vanhempien jaettavissa olevan kuuden kuukauden vanhempainvapaan käyttävät lähes yksinomaan äidit.
– Siksi uudistuksessa ansiosidonnaisen vapaan pidennys tulee suunnata isyysvapaaseen. Joissain perhevapaamalleissa ehdotettu vanhempien jaettavissa olevan vanhempainvapaan pidentäminen ei edistäisi uudistuksen tavoitteena olevaa työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, Salmi perustelee THL:n blogissa.
Salmi ehdottaa, että isyysrahakautta pidennetään 96 arkipäivään (4 kuukautta). Isyysvapaa on nykyisin enintään 54 arkipäivää eli noin yhdeksän viikkoa.
Nykyisestä 105 päivän äitiysrahakaudesta 96 päivää määriteltäisiin käytettäväksi lapsen syntymän jälkeen. Lisäksi äiti saisi raskausrahaa 12 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäpäivää.
– Näin nykyinen äitiysvapaa pitenisi kolmella arkipäivällä. Äidillä ja isällä olisi lapsen syntymän jälkeen käytössään yhtä pitkät vapaakiintiöt, Salmi kirjoittaa.
4+4+6-malli maksaisi 67,4 miljoonaa euroa
Isän ja äidin neljän kuukauden vapaiden lisäksi vanhemmilla olisi käytössään nykyinen kuuden kuukauden vanhempainvapaa, jonka ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää. Uudistusten seurauksena lapsi olisi yhden vuoden ja kahden kuukauden ikäinen ansiosidonnaisten vapaiden päättyessä.
Salmen mukaan vuoden 2016 keskimääräisellä päivärahatasolla, vuoden 2017 syntyvyystasolla ja olettaen, että puolet isistä käyttäisi koko isyysvapaan, hänen ehdottamansa uudistukset nostaisivat vanhempainpäivärahakustannuksia vuoden 2015 tasosta noin 67,4 miljoonaa euroa, mikä on 6,5 prosenttia.
Hallituksen uudistukselle asettamien reunaehtojen mukaan perhevapaauudistus tulee toteuttaa ”hallitusohjelman julkisen talouden raamien puitteissa”.
– Koska uudistuksen odotetaan lisäävän äitien työllisyyttä ja sitä myöden verotuloja, vähäinen vanhempainpäivärahakustannusten nousu mahtunee julkisen talouden raameihin, Salmi toteaa.
Ei tukea kotihoidontuen lyhentämiselle eikä porrastamiselle
Hallituksen asettamien reunaehtojen mukaan perhevapaauudistuksessa säilytetään mahdollisuus hoitaa lasta kotona kolmevuotiaaksi. Esillä olleissa perhevapaamalleissa on ehdotettu kotihoidon tuen tason porrastamista niin, että tuki olisi suurempi tukea lyhyemmän aikaa käyttäville ja pienempi pidempään käyttäville.
Kotihoidon tuen muutoksilla tavoitellaan työllisyysasteen nousua. Salmi arvelee, että tavoite ei ehkä toteudu odotetulla tavalla.
Hänen mukaansa kotihoidon tuen muutosten varsinainen kohderyhmä ovat äidit, joilla kaksi vuotta täyttänyt lapsi on nuorimmainen. Heitä oli vain kuusi prosenttia alle kolmivuotiaiden lasten äideistä vuonna 2013.
– Yli puolella parivuotiasta kuopusta kotona hoitavista äideistä ei ollut työpaikkaa, johon palata. Heistä puolestaan kahdella kolmesta oli enintään ammatillinen koulutus. Koulutuserot huomioon ottaen potentiaalisia työllistyjiä oli siis vielä pienempi osuus kuin kuusi prosenttia kaikista alle kolmivuotiaiden äideistä, Salmi kirjoittaa.
Ruotsissa työllisiksi lasketaan kaikki ne perhevapaalla olevat, joilla on voimassa oleva työsuhde. Suomessa työllisiksi luokitellaan vain äitiys- ja isyysvapaalla olevat.
– Meillä äitien työllisyysasteesta jäävät pois työsuhteesta vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla olevat äidit. Olisiko syytä miettiä työllisyysasteen laskentakriteereitä uudelleen, Salmi kysyy.