Liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän mukaan liikenneverkkoa pitää kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa tänään keskiviikkona.
Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä.
Työryhmä esittää, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäisiin parlamentaarisesti valmistellun valtakunnallisen 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.
– Valtakunnallisen suunnitelman avulla meillä olisi mahdollisuus kehittää ja korjata liikenneverkkoa pitkäjänteisesti. Tämä malli on toiminut hyvin esimerkiksi Ruotsissa, työryhmän puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa.
Suunnitelmaa toteutettaisiin julkisen talouden suunnitelman puitteissa ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu voitaisiin aloittaa jo kuluvalla hallituskaudella.
Työryhmän esityksen mukaan suunnitelma laadittaisiin parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien välisessä laajassa yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Suunnitelma annettaisiin eduskunnalle käsiteltäväksi myös selontekona.
Tie- ja rataverkolle lisää 300 miljoonaa
Työryhmä esittää yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta.
– Työryhmän ehdotusten toteutuessa liikenneverkkojen korjausvelan hoitamiseen saataisiin paljon kaivattu, pysyvä rahoitustason korotus. Vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus parantaisi liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja koko liikenneverkon kunnossapitoa, Berner kertoo.
Työryhmä ehdottaa, että myös liikenneverkon kehittämiseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto ja talousarviorahoitusta pitäisi voida jatkossa käyttää joustavammin kehittämishankkeisiin. Lisäksi kehittämishankkeissa voitaisiin käyttää aiempaa useammin hankekohtaisia yhtiöitä.
– Varsinkin suurissa infrahankkeissa voitaisiin hyödyntää hankeyhtiömallia aiempaa enemmän, jolloin hankkeita päästäisiin toteuttamaan nopeammin ja tehokkaammin. Hankekohtaisen yhtiön omistajia voisivat olla valtion lisäksi esimerkiksi eläkeyhtiöt ja muut yritykset, Berner toteaa.
Työryhmä ei ottanut työssään kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla, vaan totesi, että näiden tarve tulee arvioida erikseen. Sen sijaan raportissa todettiin, että nykyisin käytössä olevia rata- ja väylämaksuja voitaisiin hyödyntää jatkossakin. Työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän viime vuoden helmikuussa.