Kokoomuksen kansanedustajan Marko Kilven mukaan tiedonkulun ongelmat vaikeuttavat lasten ja nuorten pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin.
– Yksi syy nuorten pahoinvointiin on, että koulumaailmassa vaatimukset ovat kasvaneet, itseohjautuvuutta vaaditaan entistä aiemmin.
– Toinen merkittävä syy on, että ennaltaehkäisevä työ kouluissa ei toimi, koska tieto ei kulje. Ongelmiin ei päästä käsiksi riittävän varhaisessa vaiheessa ja nyt näyttää siltä, että ongelmiin ei päästä käsiksi ollenkaan, Kilpi toteaa tiedotteessa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus siirsi oppilas- ja opiskelijahuollon työntekijät kunnilta hyvinvointialueille. Työntekijät eivät enää pääse näkemään tietoja Wilma-tietojärjestelmästä, koska tietosuojaan liittyvät säädökset sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ovat ristiriitaisia.
– Tämä on johtanut joissakin kunnissa ja kouluissa siihen, että esimerkiksi kuraattorit eivät pysty seuraamaan oppilaiden poissaoloja. Kaikkein uskomattominta on se, että oppilashuolto ei tiedä keitä koulussa on oppilaina. Jos ei ole tietoa oppilaista, miten heitä voidaan auttaa, Kilpi kysyy.
Kunnat ovat yrittäneet saada tietoa tilanteeseen ministeriöstä, mutta vastaukset ovat olleet epämääräisiä. Tässä asiassa sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tulkitsevat lainsäädäntöä eri tavalla kuin esimerkiksi Opetushallitus.
– Nykytilanne asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan asuinpaikastaan ja kunnan linjauksesta riippuen, vaikka lain pitäisi olla kaikille sama.
– Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin pitää pystyä puuttumaan etupainotteisesti ja se edellyttää, että tiedon tulee kulkea heidän ja oppilashuollon välillä, Kilpi toteaa.
Kansanedustajan mukaan lainsäädännön pitäisi olla selkeää ja ymmärrettävää.
– Vallitseva tilanne on esimerkki siitä, kuinka epäselvä ja monimutkainen lainsäädäntö johtaa hyvin kirjaviin tulkintoihin, joka pahimmillaan lamauttaa koko toiminnan.
– Jopa ministeriössäkin näyttää olevan tulkinnan suhteen epäselvyyksiä. Tällaisessa tilanteessa kärsijän roolissa on lapsi tai nuori ja selvää on, että kaikki osapuolet joutuvat häviäjän rooliin.
Tiedon kulku on havaittu merkittäväksi ongelmaksi monella muullakin toimialalla ja se luo perustavaa laatua olevia ongelmia siihen, ettei palveluja voida tarjota oikea-aikaisesti apua ja tukea tarvitseville.
– Juuri tiedonkulun ongelmat ruuhkauttavat lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita ja se taas johtaa siihen, että ongelmat ennättävät kasvaa ja pian ollaan jo erikoissairaanhoidon piirissä.
– Erikoissairaanhoito on myöskin ruuhkautunut varsinkin mielenterveyssektorilla ja sen vuoksi lapset ja nuoret eivät saa riittävästi apua sieltäkään. Tilanne on täysin kestämätön, Kilpi toteaa.