– Hallituksen linjaus kattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan koko laajan alueen. Selonteko on kuitenkin pidetty strategisena, ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa tiistaina.
Soini piti esittelypuheenvuoron valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta käydyssä eduskunnan lähetekeskustelussa.
Selonteon perusviesti on Soinin mukaan se, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut ja kansainvälistä yhteistyötä kumppaneiden kanssa on tiivistettävä.
Hänen mukaansa selonteossa arvioidaan avoimesti Suomen toimintaympäristön kehitystä.
– Toimintaympäristömme ei asetu muuttumattomaan tilaan Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tai esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen, Soini sanoi.
Ulkoministerin mukaan hallituksen velvollisuus on arvioida turvallisuus-ympäristön muutosta ja linjata sen pohjalta Suomen kannalta keskeiset tavoitteet.
– Näin olemme nyt tehneet. Linjaukset ja keskeiset puitteet ovat kirkkaat. Ne kestävät kyllä isommankin puhurin. Tarpeen vaatiessa hallitus arvioi ympäristön kehitystä ja tilannetta uudelleen ja tekee mahdolliset uudet linjaukset Suomen kansallisten etujen näkökulmasta.
Ennakoimaton muutos
Timo Soinin mukaan Suomen toimintaympäristö on nopeassa ja monelta osin ennakoimattomassa muutoksessa.
– Maahanmuuttokriisi jatkuu. EU:n talouskriisi ei ole ohi. Euroopassa on tapahtunut terrori-iskuja. Mahdollinen Brexit ja sen vaikutukset. Euroopan unionin sisäinen kehitys ja solidaarisuus ovat koetuksella näiden monien päällekkäisten kriisien myötä. Lähi-idän ja Afrikan kehitysnäkymät ovat edelleen huolestuttavia. Ilmastonmuutos ja väestökehitys vaativat tehokkaita globaaleja toimia, Soini listasi.
Hän pitää keskeisenä muutoksena kuitenkin Venäjän suorittamaa Krimin laitonta valtausta ja toimia Itä-Ukrainassa.
– Eurooppalaiset arvot ja Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu. Itämeren alueella tilanne on jännittynyt.
Soinin mukaan hallitus korostaa, ettei Suomi voi eristäytyä nykytilanteessa ”omaan kolkkaansa”.
– Suomen linja on jo pitkään ollut, että meidän näkökulmastamme EU:n keskinäisellä avunantolausekkeella on vahva turvallisuuspoliittinen merkitys.
Soini huomautti, että Suomen on myös varauduttava erilaisiin uhkiin. Uhkakuvien herättelyä tai konfliktien lietsomista se ei kuitenkaan merkitse.
– Päinvastoin vakaus ja turvallisuuden vahvistaminen edellyttävät, että toimintalinjamme on etukäteen selkeä ja vahva puolustuskykymme muiden tiedossa. Siksi meillä on oltava vahva puolustuspolitiikka ja kansallinen puolustuskyky.
Soini painotti puheessaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä.
– Eristäytyä emme halua – emmekä voi.
– Suomi tukee EU:n lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Siihen kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen muun muassa hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja sen torjumiseksi.
Ruotsilla erityisasema
Timo Soini muistutti Ruotsin erityisasemasta Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä.
– Siksi syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista – ja puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. Julkisuudessa on viikonlopun aikana annettu ymmärtää, että meillä olisi tässä Ruotsin kanssa jonkinlainen ristiriita. Näin ei ole. Yhteistyötä tehdään hyvin konkreettisella tasolla, eikä sille ole määritetty yksittäistä päätepistettä.
Yhteistyö ei Soinin mukaan perustu mihinkään kokonaisvaltaiseen sopimukseen, vaan poliittiseen harkintaan. Tavoitteet puolestaan perustuvat yhteisiin intresseihin.
Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa Soinin mukaan yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista.
– EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä -suhteiden paranemiselle.
Naton toiminta vakauttaa Soinin mukaan Euroopan turvallisuutta.
– Suomelle on tärkeää kehittää Naton kanssa säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuuspolitiikan muutosta.