Valtio päätti syksyllä 2012 tukea rikkipesurien hankkimista suomalaislaivoihin noin 30 miljoonalla eurolla.
– Tarkoitus oli hyvä, mutta lopputulos ei, sanoo lehden haastattelussa johtaja Juha Kytölä rikkipesuritekniikkaan panostavasta Wärtsilästä
Tuen ehtoina oli ensin suunnitella hanke, sitten hakea siihen tukea ja vasta sitten tehdä päätös pesurin hankkimisesta. Konseptin rakentaminen vei aikaa, mikä siirsi varustamoiden päätöksiä.
Lisämutkia aiheutti EU:n kilpailulainsäädäntö, minkä takia pesuritukea ei voinutkaan jakaa yksinkertaisemmilla ympäristösuojeluinvestointien ehdoilla.
Moni varustamo perui pesuritukihakemuksensa, ja nyt ne hakevat tukea aluksen polttoainejärjestelmän muuttamiseen toimivaksi vähärikkisellä polttoaineella.
Joulukuussa päättyneessä uudessa hakukierroksessa tukea haettiin 48 alukselle. Jaossa on vielä 23 miljoonan euron tuet.
Kytölän mielestä nyt näyttää käyvän niin, että veronmaksajat antavat tukea siihen, että Itämerellä liikkuvilla laivoilla on mahdollisimman korkeat kuljetuskustannukset.
Langh Ship -varustamon toimitusjohtaja Hans Langh puolestaan on sitä mieltä, että suurin hidaste varustamoiden pesurihankinnoille on pankkien varovaisuus.
Hän muistuttaa, että merenkulussa on menossa kuudes peräkkäinen heikko vuosi. Rahoittajat empivät etenkin vanhoihin laivoihin tehtäviä pesuri-investointeja, koska vakuutena oleva alus ei välttämättä ole edes pesurin arvoinen.