Kun palkansaaja saa palkankorotuksen vuonna 2021, useissa tapauksissa palkan lisäyksestä jää käteen verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen suunnilleen puolet, sanoo Taloustaidon blogissa Veronmaksajien keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen.
Erot ovat kuitenkin suuria. Jos ansaitsee 25 000 euroa vuodessa ja saa 1 000 euron palkankorotuksen, jää korotuksesta käteen 600 euroa. Tämä johtuu progressiivisesta verotuksestamme, joka tarkoittaa, että veroprosentti kiristyy tulojen kasvaessa; mitä suuremmat tulot, sitä suurempi on verojen osuus.
Ilmiö tunnetaan myös kasvavana marginaaliverona eli rajaverona. Rajavero tarkoittaa sitä veroa, joka peritään lisätulosta. Progressiiviseen verotukseen kuuluu, että marginaalivero on sitä korkeampi, mitä suuremmat ovat tulot.
Ja mitä suuremmat tulot, sitä vähemmän jää palkankorotuksesta käteen, laskee Kalluinen. Jos tienaa vuodessa 34 000 euroa, 1 000 euron korotuksesta saa itselleen enää 518 euroa. Käteen jäävä summa pysyy samana aina 50 000 euron vuosituloihin saakka, kunnes se alkaa uudelleen laskea. 60 000 euron vuosituloilla 1 000 euron korotuksesta saa käteen enää 482 euroa.
Kalluisen laskelmaan voi tutustua tästä linkistä.
Kaikkein vähiten 1 000 euron korotuksesta hyötyvät suurituloiset. Jos ansaitsee 91 000 euroa vuodessa, korotuksesta jää käteen vain 392 euroa.
Kun tulot nousevat 94 000 euroon, tilanne paranee vähän, koska korotuksen käteenjäävä osuus kasvaa 401 euroon.
Kalluinen sanoo, että laskelmassa on palkankorotuksesta on vähennetty verot ja palkansaajan työeläkemaksut (7,15 prosenttia) ja työttömyys- sekä sairausvakuutusmaksut. Palkansaajalla ei ole laskelmassa muita ansiotuloja kuin palkka, eikä muita vähennyksiä kuin palkkatulosta automaattisesti myönnettävät verovähennykset. Kunnallis- ja kirkollisveroina on käytetty keskiarvolukuja.