Iso osa eduskuntaryhmien puheenjohtajista suhtautuu varauksella Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutumiseen, jos Ruotsin porvariallianssi voittaa vaalit 2018. Jos näin kuitenkin tapahtuisi, valtaosa ryhmäjohtajista katsoo, että Suomellakin olisi uudelleen arvioinnin paikka.
Ruotsissa porvaripuolueet ovat liputtaneet Nato-jäsenyyden puolesta. Verkkouutiset esitti kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajille sähköpostitse kysymyksen:
Jos porvariallianssi nousee valtaan 2018 ja Ruotsi päättää hakea Nato-jäsenyyttä, mitä Suomen pitäisi tehdä?
– Vaikka porvariallianssi nousisi valtaan, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä. Ruotsissa on vahva konsensusperiaate tämän asian suhteen, arvioi keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen.
Kaikkonen sanoo, ettei halua lähteä tässä vaiheessa ”jossittelemaan asialla”.
Myös SDP:n ja vasemmistoliiton ryhmäjohtajat antavat ymmärtää, että spekulaatio asiasta on turhaa. SDP:n Antti Lindtmanin mielestä ”ei ole näköpiirissä, että Ruotsin linja olisi muuttumassa”.
– Tällä hetkellä näyttää selkeästi siltä, ettei porvariallianssi pysty ainakaan suoralta kädeltä muodostamaan hallitusta vaalien jälkeen, vaan Anna Kinberg Batra joutuisi, mikäli on vaalien jälkeen suurimman puolueen puheenjohtaja, etsimään tukea hallitukselleen joko sosiaalidemokraateilta tai ruotsidemokraateilta, arvioi kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Peter Östman.
Sosiaalidemokraatit ja ruotsidemokraatit suhtautuvat Nato-jäsenyyteen kielteisesti.
– Parasta olisi, jos vaalit vuonna 2018 mahdollisesti voittanut porvariallianssi pystysi tekemään sopimuksen sosiaalidemokraattien kanssa Nato-jäsenyyden hakemisesta. Näin myös Suomessa olisi helpompaa liikkua asiassa eteenpäin, uskoo RKP:n ryhmäjohtaja Stefan Wallin.
Ruotsin Nato-jäsenyys johtaisi uudelleen arviointiin
Jos porvariallianssin voiton jälkeen Ruotsi kuitenkin lähtisi hakemaan Nato-jäsenyyttä, valtaosa ryhmäjohtajista katsoo, että Suomenkin tulisi arvioida uudelleen puolustusratkaisuaan tai ainakin keskustella asiasta.
– Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei ole sidoksissa siihen, päättääkö Ruotsi hakea jäsenyyttä, mutta sillä olisi ilman muuta vaikutusta niin Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan kuin Suomi–Ruotsi -yhteistyön tulevaisuuteen, katsoo perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho.
Terhon mielestä tällöin Suomessakin olisi ”perusteellisen analyysin paikka” siitä, mikä olisi turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.
– Suomen tulee kaikissa tilanteissa tehdä itsenäisiä päätöksiä liittyen maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ruotsin liittyminen Natoon vaikuttaisi kuitenkin merkittävästi Suomen asemaan, sillä maamme jäisi ainoaksi Itämeren alueen liittoutumattomaksi maaksi. Nato-jäsenyys voisi myös vähentää Ruotsin tarvetta ja halukkuutta puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa, puntaroi kristillisdemokraattien Östman.
Myös vihreistä katsotaan, että Ruotsin Nato-jäsenyys ”muuttaisi turvallisuusympäristöä ja silloin tilanne pitäisi arvioida uudelleen”.
– Siksi on tärkeää, että puolustusratkaisusta käydään koko ajan avointa keskustelua. Vihreiden mielestä Natoon ei voida liittyä ilman kansanäänestystä, painottaa kuitenkin vihreiden ryhmäjohtaja Krista Mikkonen.
Kokoomuksen ja RKP:n ryhmäjohtajat katsovat suoraan, että Suomen paikka olisi Ruotsin kanssa Natossa.
– Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä, vastaa kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen kysymykseen, mitä Suomen pitäisi tehdä, jos Ruotsi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
– Itse pitäisin järkevänä, jos sekä Suomi että Ruotsi liittyisivät Natoon, katsoo RKP:n ryhmäjohtaja Wallin.
Vasemmistopuolueet toppuuttelevat
Kukaan Verkkouutisten haastattelemista ryhmäjohtajista ei sano suoraan, että Suomen pitäisi pysytellä Naton ulkopuolella myös tilanteessa, jossa Ruotsi olisi päättänyt Nato-jäsenyyden hakemisesta. Vasemmistopuolueet antavat kuitenkin ymmärtää, ettei asia ole ajankohtainen.
Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Aino-Kaisa Pekonen korostaa, että ”Suomelle sotilaallinen liittoutumattomuus on osoittautunut toimivaksi perusratkaisuksi”.
– En kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Mielestäni on myös ennenaikaista lähteä arvuuttelemaan Ruotsin tulevan hallituksen kokoonpanoa ja linjauksia.
– Mikäli yllä kuvattu tilanne (Ruotsin Nato-jäsenyys) realisoituu, turvallisuuspolitiikassa on keskustelun aika, mutta emme näe tarvetta muuttaa Suomen politiikan perussuuntausta. Suuret turvallisuuspoliittiset suunnanmuutokset voivat toteutua vain laajan poliittisen prosessin kautta, linjaa SDP:n ryhmäjohtaja Lindtman.