Turkin uuden hallintojärjestelmän luonne todennäköisesti saa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n lisäämään iskujaan, arvioi vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa FIIA Briefing Paper -julkaisussa.
Vuosina 2009–2015 Turkissa oli hänen mukaansa käynnissä valtion ja kurdien lupaava rauhanprosessi, mutta presidentti Recep Tayyip Erdoğanin AK-puolueen muodostama hallitus on pelkistänyt kurdikysymyksen terrorismin vastaisiin operaatioihin ja marginalisoinut laillisen kurdipuolue HDP:n.
Erdoğanin politiikassa on Alarannan mielestä kaikuja 1990-luvulta, jolloin vastaava politiikka epäonnistui.
Turkin hallintojärjestelmässä valta on nyt keskitetty presidentille. Kurdit vastustavat vallan keskittämistä ja vaativat itselleen nykyistä vahvempaa paikallista autonomiaa kurdienemmistöisillä alueilla.
Alaranta muistuttaa, että Turkin kurdien tilanne kietoutuu yhteen Syyrian kurdien kohtalon kanssa, sillä PKK:n verkosto ulottuu yli valtiorajojen.
Paitsi että Turkin uuden hallintojärjestelmän luonne saa PKK:n todennäköisesti lisäämään iskujaan, se on Alarannan mielestä myös omiaan lisäämään katkeruutta myös niiden tavallisten kurdien keskuudessa, jotka vastustavat PKK:ta.
Maailman 35 miljoonasta kurdista noin puolet asuu Turkissa, jossa hallituksen ja kurdien separatistisen PKK-järjestön konflikti on jatkunut yli kolme vuosikymmentä.