Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapasi torstaina Helsingissä Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä Pohjoismaiden pääministerit Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa.
Vaikka Suomi ei ole ollut puolueeton maa sitten EU-jäsenyytensä, moni valtiopäiden välinen kokous on sijoittunut juuri Helsinkiin. Joe Bidenin visiitti erosi edeltäjistään. Tänä vuonna tilanne oli erilainen, sillä Bidenin vierailu oli ensimmäinen Yhdysvaltain istuvan presidentin vierailu Nato-Suomeen.
– Yhdysvallat ja Suomi ovat liittolaisia, eivät vain kumppanit. Tästä johtuen tämähän oli ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain presidentti tuli Suomeen varta vasten tullakseen Suomeen, ei siksi, koska hän tapaa Venäjän johtoa tai on ohimennen pysähtymässä Suomessa kuten Ronald Reagan (vuonna 1988), Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo Iltalehdelle.
Myös geopoliittinen tilanne on hyvin erilainen kuin aiempien vierailujen aikaan.
– Viimeksi kun Yhdysvaltain presidentti (Donald Trump) oli täällä (vuonna 2018), niin kyllä tutkijoiden ja virkahenkilöstön kesken oli puhuttu Kiinan ja Yhdysvaltojen tulevasta kamppailusta. Myös Euroopan turvallisuustilanne on radikaalisti muuttunut, Salonius-Pasternak toteaa.
Hänen mukaansa Nato on myös ”objektiivisesti vahvempi” kuin koskaan kylmän sodan aikana.
– Ensimmäistä kertaa sitten kylmän sodan lopun Natolla on puolustussuunnitelmat, ja prosessi kerätä konkreettisesti suorituskykyisiä joukkoja on meneillään.
Salonius-Pasternak katsoo, että strateginen ymmärrys siitä, mitkä asiat uhkaavat Naton liittolaismaita, on Natossa nyt selkeää.
Vaikka tällä kertaa vierailuun ei liittynytkään tapaaminen venäläisjohdon kanssa, oli Venäjän vaikutus mukana epäsuorasti.
– Biden on täällä, koska Suomi on Naton uusi liittolainen Venäjän toimien takia.