Suomesta tulee yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Nato-jäsenyytensä myötä yksi puolustusliiton vahvimmista jäsenistä, uutisoi Iltalehti. Venäjä joutuu kuitenkin muuttamaan strategista sekä diplomaattista taktiikkaansa.
Suomen Nato-jäsenyyden merkittävyyteen vaikuttaa erityisesti maan sijainti Venäjän rajanaapurina. Venäjälle Suomen jäsenyys on strateginen tappio.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että Venäjä kohdistaisi Suomeen maan perusturvallisuutta horjuttavia toimia.
– Venäjä lakaisee Suomen Nato-jäsenyyden maton alle. Sillä tavoin suurvalta varjelee arvovaltaansa, Pesu toteaa.
Venäjän ulkoministeriön karvaista kommenteista huolimatta rajumpi reaktio Suomen Nato-prosessiin olisi varmasti tullut tutkijan mukaan jo aikaisemmin. Tällainen reaktio olisi voinut olla esimerkiksi hybridihyökkäys. Tutkija uskoo kuitenkin, että venäläisten Suomi-kuva muuttuu jatkossa negatiivisemmaksi esimerkiksi disinformaation seurauksena.
Pesu pitää kuitenkin mahdollisena sitä, että Venäjä ryhtyisi jonkinlaisiin toimiin tulevaisuudessa. Suomen kuuluminen Natoon lisää kuitenkin vakavampien seurauksien riskiä myös Venäjälle.
– Edessä on erityisen valppauden aikaa meillekin. Ei voi täysin sanoa, että ei ole hätää, Pesu toteaa.
Mahdollisina seurauksina Pesu mainitsee esimerkiksi Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisäämisen Suomen suhteen, sekä Suomen raja-alueilla tapahtuvat testailut.
– Venäjä saattaa testata Nato-Suomen puolustuksen valppautta ja valmiutta erilaisin sotilaallisin manööverein, Pesu sanoo. Tutkija jatkaa, että tulevat vuodet voivat tuoda tullessaan niin jännitteitä kuin kitkaakin.