Tutkija Nato-solmusta: Idealistisesta uhosta luovuttava

Suomi joutuu ottamaan suurten valtioiden näkemykset huomioon Natossa.
Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / OZAN KOSE
Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / OZAN KOSE

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta avaa Turkin motiivia jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten hyväksymistä.

Tutkijan mukaan Turkki on vuodesta 2015 asti valittanut Yhdysvalloille siitä, että tämä tukee Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) ryhmiä Turkin rajan pinnassa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kun Ruotsi nyt (lupauksensa mukaisesti) ottaa etäisyyttä PYD/YPG:hen [Syyrian kurdijoukot] ja käytännössä samastaa sen PKK:hon, myös USA:n linjaus saadaan näyttämään ongelmalliselta + asia pysyy NATOn agendalla. Erdoganin hallinto toimii omien intressiensä edistämiseksi, toki riskin ottaen, Alaranta toteaa Twitterissä.

– Me olemme liittymässä puolustusliittoon, jossa Turkilla on (kaikesta murinasta huolimatta) tärkeä asema. Pitäisikö olla näin, on hyvä kysymys, mutta ei meidän päätettävissä ainakaan hakijamaana, hän jatkaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tutkijan mukaan Suomessa ja Ruotsissa on syytä luopua “idealistisesta uhosta”.

– Me olemme ottaneet suurten valtioiden näkemykset huomioon Neuvostoliiton aikana, ja sen jälkeen EU-maana ja tulemme tekemään niin myös NATO-maana. Miten ja missä mittakaavassa tämä tapahtuu on ratkaisevaa, Alaranta kirjoittaa.

Mainos