Singaporelaisen S. Rajatnam -tutkimuslaitoksen tutkija Abdul Basit sanoo, että länsimaiden tiedustelu sivuutti lukuisia Afganistania koskevia tietoja, minkä vuoksi pääkaupunki Kabulin nopea valtaus yllätti ne.
– Jos länsimaiden analyytikot ja tiedustelupalvelut olisivat tunteneet olot tarkemmin, viime päivien tapahtumat eivät olisi yllättäneet niitä, Basit kirjoittaa Al Jazeera -uutiskanavan sivuilla.
Hän muistuttaa, että Yhdysvallat on 20 vuoden aikana käyttänyt 83 miljardia dollaria Afganistanin hallituksen joukkojen aseistamiseen ja kouluttamiseen. Siitä huolimatta joukot romahtivat nopeasti ja äärijärjestö Taleban valtasi maan.
Basit sanoo, että ensinnäkin korruptio on niellyt ison osan rahoista. Varoja, ammuksia ja ruokaa on varastettu ennen kuin ne päätyivät hallituksen joukoille. Aseita myytiin pimeillä markkinoilla, ja lopulta ne päätyivät Talebanille.
Hallituksen joukoille ei läheskään aina maksettu palkkaa, minkä vuoksi joukkojen moraali on ollut huono. Basitin mukaan sotilaskarkuruuden ja miestappioiden takia joukot kutistuivat 5 000 miehen kuukausivauhtia. Uusia sotilaita palkattiin korkeintaan 500 kuukaudessa.
Toiseksi taistelumoraalia laski sekin, että sotilasjohtajat nauttivat makeasta elämästä. Palkatta jääneiden sotilaiden taistelutahtoa se ei lisännyt.
– Taistelemisen sijaan sotilaat keskittyivät oman henkensä säilyttämiseen ja antautuivat Talebanille, Basit toteaa.
Kolmanneksi Afganistanin hallituksen joukoilla ei ole ”ideologista liimaa”, joka olisi pitänyt ne koossa. Päinvastoin, epäluulo maan hallintoa kohtaan on päässyt kasvamaan, sanoo Basit.
– Yksikään afgaanisotilas ei taistellut eikä kuollut presidentti Ashraf Ghanin tai hallituksen puolesta.
Neljänneksi poliittinen sekamelska pudotti hallituksen joukkojen taistelukykyä. Poliittiset johtajat, paikallisjohtajat ja sotilaskomentajat vaihtuivat tiuhaan, eikä joukoilla ollut kunnollista johtajaa.
Viidenneksi Taleban toimi viisaasti ja otti haltuunsa liikenteeen solmukohtia, kuten rajanylityspaikkoja ja valtateitä. Äärijärjestö onnistui myös piirittämään suuria kaupunkeja, minkä vuoksi hallitus ei kyennyt lähettämään Kabulista täydennysjoukkoja kaupunkien puolustamiseksi.
– Monet armeijan yksiköt jäivät eristyksiin muusta maasta, ja ne joutuivat pakenemaan maasta tai hajaantumaan, Basit kuvaa.
Kuudenneksi Afganistanin hallituksen joukot eivät vuosien koulutuksesta huolimatta oppineet toimimaan omillaan.
– Itse asiassa joukot olivat täysin riippuvaisia Yhdysvalloista ja Natosta, jotta ne pystyivät puolustamaan kaupunkeja. Kun länsimaiden joukot vetäytyivät, ei ollut enää mitään, mikä olisi estänyt Talebanin etenemisen. Heikkous ja kykenemättömyys oli pidetty vieraiden joukkojen ansiosta piilossa, mutta nyt se paljastui, Basit toteaa.