On murhamysteerejä, joissa rikostutkija osoittautuu murhaajaksi. Samankaltainen asetelma saattaa olla ruotsalaistutkija Elisabeth Braw’n mukaan parhaillaan käynnissä Itämerellä, kun Venäjä tavoittelee keskeistä roolia Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkien räjähdysten selvittämisessä.
Koska putkistot ovat viime kädessä venäläisessä omistuksessa, Venäjän merivoimien alukset seuraavat Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä ruotsalaisten ja tanskalaisten asiantuntijoiden työskentelyä, American Enterprise Institute -ajatushautomossa toimiva Braw kertoo Foreign Policy -lehdessä (FP).
Toiminta putkistojen vuotoalueella aiheuttaa hänen mukaansa vakavan eskaloitumisriskin.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vihjaisi jo 29. syyskuuta Venäjän suhtautuvan kaasuputkien vaurioittamiseen terroritekona, ja Nord Stream -yhtiö on ilmoittanut rajoittavansa pääsyä alueelle, jossa räjähdykset ovat tapahtuneet. Koska kohteet sijaitsevat Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeellä, mutta ei niiden aluevesillä, venäläisten toimintaa niiden läheisyydessä ei asiaa FP:lle kommentoineen Ruotsin merivoimien korkea-arvoisen evp-upseerin mukaan voida estää.
– Jos venäläiset menevät sinne, Ruotsin tai Tanskan laivasto ei voi tehdä mitään. Ongelma on siinä, että he voivat silloin hävittää ne todisteet, joita ruotsalaiset ja tanskalaiset tutkijat ovat etsimässä, evp-meriupseerin raportoidaan todenneen.
Häirinnän riski on todellinen
Vaikka Ruotsin ja Tanskan sota-alukset eivät häiritsisi Nord Streamin tutkijoita, Venäjä saattaa Braw’n mukaan häirinnän riskiin vedoten sijoittaa oman Itämeren laivastonsa aluksia tutkinta-alueelle. On myös olemassa todellinen riski, että Venäjän sotilasalukset häiritsisivät ruotsalaisten ja tanskalaisten tutkijoiden työtä.
Vuonna 2015 Venäjän laivaston alus ahdisteli Ruotsin ja Liettuan välistä NordBalt-kaapelia asentamassa olleen insinööritoimisto ABB:n siviilimiehistöä, Braw muistuttaa.
Hän viittaa Tanskan merivoimien entisen komentajan, kontra-amiraali Nils Christian Wangin esittämään varoitukseen, jonka mukaan tilanteessa, jossa eri valtioiden sota-alukset partioivat samalla alueella, eskalaation vaara on aina olemassa.
Wang pitää Nord Stream -vuotojen ympärille syntynyttä tilannetta erinomaisena esimerkkinä hybridi-iskujen torjunnan monimutkaisuudesta. Jokaisen maan, jolla on merenalaista infrastruktuuria, onkin Braw’n mielestä syytä miettiä, miten ne toimisivat samankaltaisessa tilanteessa, johon Ruotsi ja Tanska ovat nyt joutuneet.