Sääntöihin perustuva eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä murenee ruotsalaistutkija Patrik Oksasen mukaan yhä kiivaammassa tahdissa. Tilanteen nopea huonontuminen tekee hänen mukaansa vaikeaksi sisäistää kaikkea sitä, mikä on käynnissä. Valko-Venäjän poliittinen kriisi on tästä ajankohtainen esimerkki.
– Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka pyrkii kääntämään huomion pois vaalien jälkeisistä mielenosoituksista, esiintyy univormuun pukeutuneena ja rummuttaa Naton – erityisesti Puolan ja Liettuan – muka uhkaavan maataan, ajatushautomo Frivärldissä työskentelevä turvallisuuspolitiikan asiantuntija sanoo verkkolehti EU Observerissa.
– Sotilaallinen läsnäolo ja liikkeet Itämerellä ovat korkeissa lukemissa. Ruotsin puolustusvoimat on virallisesti ilmaissut nostaneensa valmiutta tasolle, jollaista ei ole koettu sitten vuoden 1991 Moskovan vallankaappauksen, Oksanen toteaa.
Poikkeuksellisen jännittyneessä tilanteessa yksikin rajan yli vahingossa ammuttu laukaus tai kahden sotilaslentokoneen yhteentörmäys saattaisivat johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, hän varoittaa.
Kaikilla osapuolilla huonot kortit
Vallitsevalle asetelmalle on Oksasen mukaan leimallista se, että eri osapuolilla on käsissään toinen toistaan kehnommat kortit.
– Lukašenka on menettänyt kasvonsa varastettuaan vaalit täydessä päivänvalossa ja turvautumalla väkivaltaan, joka ei ole kansaa lannistanut, hän sanoo.
Jos Lukašenka ei onnistu tukahduttamaan massiivisia mielenosoituksia itse, hän pyrkinee turvautumaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Silloin edessä saattaa olla verilöyly.
– Putinillakaan ei ole parhaita kortteja. Hänen suhteensa Lukašenkaan ei ole järin sydämellinen, ja jos kansa voi ”vaalien” jälkeisissä mielenosoituksin savustaa ulos presidentin Minskissä, se voi tehdä niin myös Moskovassa, Oksanen toteaa.
Huonoilla korteilla joutuvat hänen mukaansa pelaamaan myös EU ja muu länsi, sillä pakotteilla ei Valko-Venäjän tilannetta voida muuttaa. Tämä voi kuitenkin olla pientä siihen verrattuna, mitä tapahtuu, jos Donald Trump valitaan toiselle presidenttikaudelle ja Yhdysvallat vetäytyy Natosta, kuten entinen Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja John Bolton on ennakoinut.
Varautumista kulissien takana
USA:n eroaminen Natosta saattaisi Oksasen mukaan johtaa koko nykyisen turvallisuusarkkitehtuurin romahtamiseen ja malliin, jossa suurvallat toteuttaisivat jälleen vapaasti omia intressejään pienten valtioiden seuratessa sivusta.
– Jos niin kävisi, se avaisi osia Itämerestä Venäjän etupiiriksi, ellei EU kykene täyttämään USA:n jälkeensä jättämää tyhjiötä, Oksanen varoittaa.
Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen ajaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden kaltaiset valtiot kiireesti arvioimaan, mitä on tehtävissä A-suunnitelman – siis nykyisen järjestelmän – pitämiseksi hengissä siitä riippumatta, mitä on tapahtumassa. Niillä on kuitenkin oltava myös harkittu näkemys suunnitelmista B ja C, hän sanoo.
– Edellytykset niiden täytäntöönpanolle kriisitilanteessa täytyy luoda ja paljon ennen kuin niitä epätoivoisesti tarvitaan, hän toteaa.
Jos ja kun B- ja C-suunnitelmista käydään keskustelua valtiojohtajien välillä, siitä Oksasen mukaan tuskin kerrotaan julkisuuteen.