Kun Neuvostoliitto hajosi, urheilulle tarjotut puitteet ja valmennuksen laatu Venäjällä heikkenivät merkittävästi. Neuvostojohtaja Josif Stalinin näkemys urheilun symbolisesta merkityksestä maansa jatkuvassa kamppailussa länttä vastaan jäi kuitenkin elämään, politiikan tutkija Denis Grekov sanoo.
Tätä neuvostokansalaisten mieliin iskostettua näkemystä edustaa Venäjän kansantalouden ja julkishallinnon akatemiassa työskentelevän Grekovin mukaan muun muassa Vitali Mutko, Venäjän dopingskandaaliin keskeisesti liitetty entinen urheiluministeri ja nykyinen varapääministeri, joka luotsaa nyt kansallista jalkapalloliittoa ja toimii vuonna 2018 pelattavien jalkapallon MM-kisojen järjestelykomitean puheenjohtajana.
Urheilu on ollut miltei ainoa jäljellä oleva alue, jossa Venäjä voisi yhä osoittaa menestystään ja voimaansa. Neuvostoliiton kaltainen supervaltahan se ei ole enää pitkään aikaan ole ollut, eikä sillä ole taloudellista, kulttuurista, sotilaallista tai teknologista ylivoimaa, Grekov sanoo.
Huippu-urheilusta vastaavilta venäläistoimijoilta on hänen mukaansa kuitenkin jäänyt ymmärtämättä, millä tavoin kestävää menestystä tulisi rakentaa: Lännessä huippu-urheilun taustalla vaikuttavat niin urheiluvälinevalmistajien teknologia kuin lääketieteen ja bioteknologian saavutukset. Ne taas perustuvat joustavaan rahoitukseen, yksityisiin sijoittajiin ja eri toimialojen yritysten intresseihin.
– Jälkineuvostoliittolaiset byrokraatit eivät käsitä, että tämä rakenne ja sen tehokkuus ovat muotoutuneet jälkiteollisessa demokraattisessa yhteiskunnassa, joka takaa vapauden, oikeusvaltiojärjestelmän sekä taloudelliset ja immateriaalioikeudet, Grekov sanoo.
Sääntökirjat nurkkaan
Nykyisenkaltaisella Venäjällä ei Grekovin mukaan enää yksinkertaisesti ole edellytyksiä kilpailla yhteisillä pelisäännöillä lännen kanssa. Hän viittaa muun muassa raskaaseen keskusjohtoiseen järjestelmään ja syvälle juurtuneeseen, kaikkialla rehottavaan korruptioon. Niiden seurauksena lännen etumatka vain kasvaa samaan aikaan kuin Venäjä kaipaa poliittisista syistä yhä kipeämmin voittoja.
– Venäläiset urheiluvirkailijat – samoin kuin muutkin virkamiehet – ovat unohtaneet, miten kilpaillaan tasavertaiselta pohjalta. He ovat tottuneet voittamaan voidessaan rikkoa sääntöjä rangaistuksetta tai jopa kirjoittamalla niitä uudelleen omien tarpeidensa mukaisiksi. Niinpä he yrittävät toimia samoin myös kansainvälisellä tasolla, Grekov toteaa.
Tämä selittää hänen mukaansa sen, miksi Venäjän viranomaiset ovat panostaneet urheilun kehittämisen sijasta massiiviseen dopingohjelmaan ja mahdollisesti pyrkineet myös lahjomaan kansainvälisiä urheilujohtajia.
– Venäjä käy sotaa suurvaltamielikuvan säilyttämiseksi, ja Venäjän urheilun odotetaan toimivan propagandan rakentamisen välineenä ja toteuttavan poliittisia tehtäviä.
Vaarallinen heikkouden merkki
Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) taannoisessa Venäjä-päätöksessä on Grekovin mielestä periaatetasolla kyse dopingia huomattavasti laajemmasta asiasta.
– KOK:n ratkaisu on itse asiassa tasavertaisten pelaajien yhteisön reaktio siihen, että yksi pelaaja on yrittänyt saada itselleen hyötyä rikkomalla yhteisiä sopimuksia ja manipuloimalla pelin sääntöjä, hän sanoo.
– Jos tarkastelemme Venäjän viimeisten viiden–kahdeksan vuoden aikaisia toimia muilla kansainvälisten suhteiden osa-alueilla, näemme lukuisia esimerkkejä pyrkimyksistä saada hyötyä samankaltaisten menetelmien avulla.
Dopingskandaali tuleekin Grekovin mukaan nähdä osana uutta asetelmaa, jossa Venäjä yhä useammin pelaa vastoin sääntöjä rikkomalla niitä normeja ja arvoja, joiden varaan kansainvälinen yhteisö on rakentunut.
– Tämä ei kuitenkaan ole osoitus vahvuudesta, vaan pikemminkin seuraus siitä tosiasiasta, että Venäjä ei enää pysty voittamaan sääntöjä noudattaen, hän huomauttaa.
Ellei Venäjä suostu luopumaan uuden imperiumin tavoittelustaan, maa saattaa Grekovin mukaan eristäytyä yhä tiukemmin ja kansainvälinen yhteistyö saattaa supistua entisestään. Myös suuren mittakaavan konfliktien todennäköisyys kasvaa, kun Venäjällä on enää niin vähän hävittävänä, hän arvioi.
Denis Grekov kertoo näkemyksistään Intersection-verkkolehden joulun alla julkaisemassa artikkelissa.