Suomen Nato-jäsenyyden lisäksi Joe Bidenin hallinnolla ei juurikaan ole turvallisuuspoliittisia voittoja, joten presidentin Helsingin-vierailu on jo tästä syystä hallinnolle mieluinen. Näin sanoo turvallisuuspolitiikan tutkija ja arvostetun Foreign Policy-lehden kolumnisti Elisabeth Braw Ylen haastattelussa.
Ruotsalaissyntyinen Braw vaikuttaa tällä hetkellä keskustaoikeistolaisessa American Enterprise Institute-ajatushautomossa Washingtonissa.
– Biden voi käyttää kuvia Suomesta osoittaakseen, että Yhdysvaltain ulkopolitiikalla menee hyvin, Braw kuvailee vierailun merkitystä.
Yhdysvaltojen presidentti vierailee Suomessa torstaina.
Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista Braw luonnehtii ”valopilkuksi” Bidenin hallinnolle. Bidenin tammikuussa 2021 alkaneen presidenttikautta ovat tutkijan mukaan muuten varjostaneet ulkopoliittiset epäonnistumiset ja konfliktit, kuten kaoottinen vetäytyminen Afganistanista, kiristyneet välit Kiinaan ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Vaikka ulkopolitiikka tuskin on ensimmäisenä äänestäjien mielessä yhdysvaltalaisten suunnatessa uurnille presidentinvaaleissa 2024, voi jatkokautta tavoitteleva Biden kuitenkin nostaa Suomen Nato-jäsenyyden esiin merkittävänä saavutuksena, Braw sanoo.
Yhdysvalloissa vallitsevaa Suomi-kuvaa Braw luonnehtii myönteiseksi.
– Kaikki rakastavat Suomea sikäli kun tuntevat sitä. Suomesta ei löydy mitään kielteistä.
Etenkin presidentti Sauli Niinistöä arvostetaan Washingtonissa, Braw kertoo.
Tällä hetkellä Yhdysvallat etsii ratkaisua Ruotsin Nato-solmun avaamiseksi. F-16 hävittäjien myyminen Ruotsin jäsenyyttä jarruttavalle Turkille on ollut julkisuudessa esillä yhtenä mahdollisena keinona pattitilanteesta ulos pääsemiseksi, mutta Yhdysvaltojen senaattia voi olla vaikea taivutella kaupan taakse.
– Kaikki sanovat, ettei kyse ole lehmänkaupoista, mutta samalla kaikki tietävät, että kyse on lehmänkaupoista, Braw sanoo.