Tutkijalääkärin ennuste: Omikronin aalto Suomessa ehkä jo ennen vuoden loppua

Englannin ja Tanskan tapausmäärät kaksinkertaistuvat parin päivän välein.
Koronapotilasta hoidetaan tehohoidossa Seinäjoella. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Koronapotilasta hoidetaan tehohoidossa Seinäjoella. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Immunologian tutkija, sisätauteihin erikoistuva lääkäri ja lääketieteellisen päätöksenteon opettaja Iivo Hetemäki arvioi koronaviruksen omikronmuunnoksen johtavan pian epidemia-aaltoon Suomessakin.

– Omikron näyttää aiheuttavan meillä epidemiaallon viimeistään tammikuussa, ehkä jo ennen vuoden loppua. Paljon on vielä epävarmaa, mutta ällistyttävän nopeasti on tiedemaailma taas kerännyt tuloksia kasaan, Hetemäki toteaa Twitterissä julkaisemassaan arviossa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän on koonnut ketjuunsa alta näkyviä tuoreita tietoja variantista ja sen leviämisestä eri maissa.

– Tapausmäärät näyttävät noin tuplaantuvan 2-3 päivässä Englannissa sekä Tanskassa, mikä lienee kohtalaisesti yleistettävissä Suomeen. Kööpenhaminan alueella Omikron tapausten odotetaan ohittavan deltan nyt alkuviikosta, Hetemäki sanoo.

Hän viittaa alla näkyvään tanskalaisennusteeseen. Siinä omikrontapausten määrän ennustetaan nousevan valtavasti.

– Variantti siis on tartuttava. Ainakin osa tästä on, että variantti selkeästi väistää vasta-aineiden tuomaa immuniteettia, tutkijalääkäri summaa.

Britannian viranomaisten julkaisemien tietojen perusteella kaksi annosta Suomessakin laajasti käytettyä Pfizerin ja Biontechin rokotetta näyttää antavan noin 30 prosentin suojan tartunnalta. Kolmannen annoksen lasketaan nostavan suojan noin 75 prosenttiin. Etelä-Afrikasta saatujen tietojen perusteella suoja infektiolta olisi kahdella annoksella 33 prosentin luokkaa.

– Suoja vakavaa tautia kohtaan tulee kuitenkin ensisijaisesti T-solujen, ei vasta-aineiden kautta, ja tämä suoja on oletettavasti huomattavasti paremmin säilynyt. Alustava data Etelä-Afrikasta Phizer x 2 suoja sairaalahoitoa vastaan 70 prosenttia, hän jatkaa.

Iivo Hetemäen mukaan suuri kysymys on nyt se, kuinka vaarallinen variantti on. Samaa ovat pohtineet viime aikoina muutkin asiantuntijat. Vaikka omikronia onkin ehditty jo mediassa luonnehtia toiveikkaasti deltamuunnosta vähemmän vaaralliseksi, ei tämän tulkinnan tueksi ole vielä tarpeeksi tietoa.

Iivo Hetemäki on pitkälti samoilla linjoilla.

– Varhaista sanoa. Etelä-Afrikasta on tullut useita lupaavia viestejä. Sairaalahoidon tarve omikronille ollut vähäisempää kuin aiemmin, hän sanoo.

Hetemäki muistuttaa kuitenkin, että Etelä-Afrikan väestö on nuorempaa ja sairastanut aiemmin koronan useammin.

– Huonot päätetapahtumat tulevat myös viiveellä. Toisaalta esim. Tanskassa 0,8% Omikron-tapauksista on tarvinnut sairaalahoitoa, saman verran kuin delta. N pieniä, sattumalla osansa.

Rokote suojaa

Iivo Hetemäki ei jaksa uskoa, että omikronia saadaan Suomessa pysäytettyä.

– En itse oikein usko, että löytyy poliittista tahtotilaa kaivaa niin syviä maakuoppia ja kansalaisten tahtoa käpertyä niihin, että näin tartuttava virus saataisiin taltutettua. Olen kyllä monta kertaa ollut viimeisen parin vuoden aikana väärässä, Hetemäki sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

Jos ja kun virus tulee menemään väestön läpi, kannattaa se lääkärin mukaan ottaa vastaan rokotteen suojassa. Tärkeintä on Hetemäen mukaan jakaa erityisesti ensimmäisiä ja toisia rokoteannoksia, mutta myös kolmansia painottuen yli yli 50-60-vuotiaisiin, missä terveyshyöty on suurin.

– Yhden delta -sairaalaepidemian kokeneena, suuri huoli minulla on heistä, joiden immuniteetti on sairauden tai hoitojen takia alentunut. Heidän suojelemiseen tulee sairaaloissa kiinnittää erityistä huomiota, kun läpäisyinfektioita hoitohenkilökunnalle vääjäämättä tulee.

Iivo Hetemäki on julkaissut alta löytyvän pysäyttävän laskuharjoituksen omikrontapausten määrän kasvusta. Se perustuu oletuksesta siihen, että tapausmäärä kaksinkertaistuisi kolmen vuorokauden välein. Hän huomauttaa, että tahti toki hidastuu jossain vaiheessa. Tässä laskelmassa tartuntoja olisi vuodenvaihteessa jo yli 6[nbsp]000 päivässä.

– Todella paljon on siis vielä epävarmaa, mutta hankalalta valitettavasti näyttää. Olemme onneksi esim. Tanskaan nähden 1-2 viikkoa jäljessä eli voimme oppia heidän kokemuksistaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos