Venäjä on käyttänyt Valko-Venäjää tukialueena hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan helmikuusta 2022 lähtien, vaikka diktaattori Aljaksandr Lukashenkan hallinto oli etukäteen vakuuttanut, että niin ei tapahtuisi.
Valko-Venäjä on tutkija Katia Goldin mukaan tukenut Venäjän sotatoimia myös toimittamalla hyökkääjälle runsaasti ampumatarvikkeita ja satakunta neuvostovalmisteista panssarivaunua.
Valko-Venäjälle on hänen mukaansa sijoitettu muun muassa venäläisiä S-400-, Iskander- ja Tor M2 -ohjusjärjestelmiä sekä hävittäjiä ja muita sotilaslentokoneita, joista osa on varustettu 2000 kilometrin kantaman Kinzhal-ohjuksin.
Vaikka uusi hyökkäys Valko-Venäjän alueelta kohti Kiovaa näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä, Ukraina on linnoittanut ja miinoittanut alueita pohjoisrajansa tuntumassa ja räjäyttänyt useita siltoja, Gold sanoo European Leadership Network -verkoston julkaisemassa artikkelissa.
Heiveröinen armeija
Valko-Venäjän suoraa osallistumista sotaan vastustetaan Goldin mukaan laajalti. Mielipidemittausten mukaan vain kolmannes valkovenäläisistä suhtautuu myönteisesti Ukrainaa vastaan käytävään hyökkäyssotaan, ja peräti 93 prosenttia vastustaa valkovenäläisten sotilaiden lähettämistä taisteluihin.
– Venäjän taistelukentällä kärsimät tappiot ovat vahvistaneet tätä näkemystä. Korkea-arvoiset upseerit ovat kertoneet riippumattomalle uutistoimistolle, että Valko-Venäjän asevoimien syvä usko Venäjän armeijan vahvuuteen ja ylivoimaan on murentunut, hän sanoo.
Valko-Venäjän omilla asevoimilla on hänen mukaansa heikko moraali eikä juurikaan taistelukokemusta. Myös joukkojen miesvahvuus on jokseenkin vaatimaton.
– Kirjoissa on noin 45 000 sotilasta, mutta heistä korkeintaan 10 000 on ammattimaisesti koulutettuja ja suhteellisen hyvin varustettuja, eivätkä edes he todennäköisesti soveltuisi laajamittaiseen sodankäyntiin, hän toteaa.
Osan joukoista Lukashenka halunnee joka tapauksessa pitää Minskissä tai sen läheisyydessä tukahduttamassa mahdollisia joukkomielenosoituksia, jollaisia nähtiin viimeksi vuoden 2020 vilpillisten presidentinvaalien jälkeen.