Koulujen väliset erot ovat Suomessa jo niin suuret, että kaikille tasa-arvoista peruskoulua ei enää ole, arvioi tutkijaryhmä Ylen artikkelissa. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkijat ovat tarkastelleet kolmea pk-seudun huono-osaisilla alueilla sijaitsevaa yläkoulua ja haastatelleet henkilökuntaa ja oppilaita.
Tutkijoilla on selvä näkemys uudistukseen, jota Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ehdotti helmikuussa Helsingin Sanomissa. Vartiainen sanoi, että segregaatiokehityksen torjumiseksi koulujen omista erillisistä, esimerkiksi musiikki- ja liikuntaluokista tulisi luopua ja painotettu opetus järjestää osana tavallisia luokkia.
Tutkijoiden mukaan omat painotusluokat synnyttävä jakoja ”meihin” ja ”niihin”. Niin oppilaat kuin opettajat tunnistavat ryhmien väliset erot ja puhuvat niistä.
– Painotusluokasta voi tulla eräänlainen kultahippuryhmä, jonka potentiaaliin uskotaan enemmän kuin muiden, sanoo Ylelle dosentti ja yliopistonlehtori Marja Peltola.
Helsingin entinen kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari, kansanedustaja Nasima Razmyar (sd.) kannattaa HS:ssä ajatusta painotettujen luokkien purkamisesta.
Razmyar sanoo miettineensä, onko mitään hyötyä, että koulua käy erilaisista taustoista tulevia oppilaita, jos he eivät ole missään tekemisissä keskenään. Painotettuun opetukseen päätyvät muita useammin hyvätuloisten tai hyvin koulutettujen lapset.
Helsingissä päättäjät eivät ole toistaiseksi lämmenneet painotusopetuksen muutoksille tai koulujen oppilaaksiottoalueiden laajentamiselle. Razmyarin mukaan epäsuosittujakin päätöksiä pitäisi uskaltaa tehdä, jos samaan aikaan virallisesti halutaan ehkäistä alueiden eriytymistä ja ”Ruotsin-tietä”.
– Pormestaria korkeammalta taholta toivetta ei voi enää tulla. Asukkaat kyllä ymmärtävät, että haluamme tehdä parempaa yhteiskuntaa, hän arvioi.