Yle pyysi kuudelta tutkijalta arvioita tasavallan presidentti Sauli Niinistön suurimmista onnistumisista ja epäonnistumisista.
Asiantuntijat suitsuttivat erityisesti viimevuotista huipputapaamisten sarjaa, kun Niinistö kohtasi muutaman kuukauden aikana Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit.
– Harva Suomen kokoisen maan valtionpäämies pystyy samanlaiseen suoraan, sanoi Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta Ylelle.
Presidenttikauden ilmeisin onnistuminen on Niinistön mielipidetiedusteluissa saama kansansuosio, joka on Jokisipilän mukaan 10–15 prosenttia korkeampi kuin edeltäjälle Tarja Haloselle mitattiin vuonna 2006.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan suurin onnistuminen on ollut Suomen linja Ukrainan kriisiin. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sanoi, että Niinistö on pelannut taitavasti korttinsa Nato-kysymyksessä, mikä selittää hänen kansansuosiotaan.
Epäselvät puheet aiheuttivat sekaannusta
Niinistön suurimpana epäonnistumisena useampi tutkija pitää hänen epäselviä puheitaan. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma, Markku Jokisipilä ja Teivo Teivainen nostavat esimerkiksi Niinistön sekaannusta aiheuttaneen puheen vuoden 2016 valtiopäivien avajaisissa.
– Hän aika selkeästi vihjasi, että Suomen pitäisi jättää noudattamatta Geneven pakolaissopimuksia. Jälkeenpäin hän hiukan luisteli tästä kömmähdyksestään irti, mutta kuvastaa että hän on globaaleissa asioissa heikommilla jäillä, Teivainen sanoi.
Jokisipilän mielestä onnistumisena ei voi pitää myöskään Niinistön kesäkuista ”ääneen ajattelemista” siitä, onko perussuomalaisten uusi puoluejohto parantanut tapansa.
Useampi tutkija kuitenkin korosti, että Niinistön kauteen ei kuitenkaan ole mahtunut suuria epäonnistumisia.