Yli puoli miljoonaa suomalaista oli viime vuonna tuloloukussa, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tekemä tutkimus.
Tuloloukku tarkoittaa tilannetta, jossa henkilön ei välttämättä rahallisesti kannata tehdä lisää töitä, koska merkittävä osa työn tuomasta tulon lisäyksestä menee veroihin, erilaisten etuuksien pienenemiseen tai asiakasmaksujen nousuun.
Työttömyysloukku puolestaan viittaa tilanteeseen, jossa henkilön ei kannata edes ottaa työtä vastaan. Viime vuonna työttömyysloukussa oli Etlan mukaan 136 500 henkeä, kun rajana käytetään sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista.
Etlan mukaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien taloudelliset kannustimet työllistyä ovat keskimäärin heikommat kuin Kelan työttömyystukia saavien.
Luvut ilmenevät Etlan Kannustinloukut Suomessa -tutkimuksesta, jossa analysoitiin Suomen vero- ja etuusjärjestelmän vaikutuksia työn vastaanottamisen ja lisätyön tekemisen taloudellisiin kannustimiin vuosina 2015–2021.
Lisäksi tutkimuksessa kuvataan kannustinloukkujen yleisyyttä väestössä sekä loukussa olevien ominaispiirteitä. Tutkimuksen tausta-aineisto kattaa noin 400 000 kotitaloutta.
Työttömyysloukussa enemmän naisia
Tutkimustulosten mukaan keskimääräinen työllistymisveroaste Suomessa on 69 prosenttia, sanoo Etlan tutkija Päivi Puonti.
– Se tarkoittaa, että puolelle suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat työllistyessä enintään kolmanneksen palkan suuruudesta, Puonti toteaa tiedotteessa.
Yleisimpiä työttömyysloukut ovat ansiopäivärahaa saavilla. Kun työttömyysloukun rajana pidetään yli 80 prosentin työllistymisveroastetta, oli viime vuonna ansiopäivärahaa saaneista ihmisistä noin 12 prosenttia työttömyysloukussa, ja peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista noin 9 prosenttia. Kotihoidon tuen saajien kannustimet ovat työttömiä paremmat.
Tulosten mukaan työttömyysloukussa on selvästi enemmän naisia (72%) kuin miehiä (28%). Suurin osa on 30–50-vuotiaita eli he ovat parhaassa työiässä, heillä on keskiasteen koulutus ja päivähoitoikäisiä lapsia.
Tilanteessa, jossa työtä ei välttämättä kannata ottaa vastaan, ovatkin todennäköisemmin lapsiperheet sekä asumis- tai toimeentulotukea saaneet perheet.
Etlan mukaan työllistymisveroaste on laskenut hieman viime vuosien aikana, mutta yleisesti ottaen työnteon kannusteet ovat muuttuneet ajassa hitaasti.
Tutkimus kertoo kannustinongelmista
Efektiivinen rajaveroaste kertoo, kuinka suuri osa palkanlisäyksestä menetetään veroihin, maksuihin ja etuuksien pienenemiseen, kun työtulot lisääntyvät vain vähän.
Suomalaisten palkansaajien keskimääräinen efektiivinen rajaveroaste oli 46 prosenttia vuonna 2021 ja se on ollut likimain muuttumaton vuodesta 2015.
Tyypillisesti työssä käyvä suomalainen menettää lisätuloistaan siis melkein puolet korkeampien verojen, maksujen ja menetettyjen etuuksien vuoksi, Puonti toteaa.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että 100 euron kuukausittaisesta lisätulosta palkansaajan käteen jäävät tulot kasvavat 54 euroa eli vuositasolla 1 200 euron palkanlisäyksestä jää käteen 650 euroa, Puonti sanoo.
Nyt julkistetut tulokset kertovat työttömien taloudellisista kannusteista ottaa vastaan työtä ja työllisten kannustimista hakeutua parempipalkkaisiin töihin Suomessa.
– Tutkimus kertoo suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannustinongelmista. Tulokset osoittavat, että meillä on 50–100 000 työtöntä, joiden ei kannata ottaa työtä vastaan, muistuttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju tiedotteessa.