Hallitus on tänään antanut sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd.) mukaan sote-uudistuksen käsittely joudutaan aloittamaan ennen kuin valinnanvapauslainsäädännön lopullinen sisältö on tiedossa.
– Ministeriön lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslakiluonnos on kohdannut poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä merkittäviltä asiantuntijoilta. Hallituspuolueiden taholta on annettu ymmärtää, että lausuntokierroksella olevaan esitykseen tulee muutoksia. Näistä muutoksista eduskunnalla ei ole vielä tietoa ja aikataulu on tiukka, Haatainen toteaa.
– Eduskunnan tulee voida käsitellä sote-lakeja kokonaisuutena mukaan lukien valinnanvapauslainsäädäntö. Hallituksen pitää huolehtia, että asialle jää riittävä aika asianmukaiseen käsittelyyn.
Hallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen.
Manner-Suomeen perustetaan 18 maakuntaa
Uudistuksella on tarkoitus turvata julkiset palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluista halutaan toimiva kokonaisuus, jossa ihmiset saavat palveluja nykyistä yhdenvertaisemmin. Tarkoituksena on myös luoda nykyaikainen ja kustannustehokas hallinto.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja niiden voimaanpanolaki. Lisäksi esityksessä on maakuntien rahoitusta, maakuntajakoa, kuntien peruspalvelujen valtionosuutta, verotusta, henkilöstön asemaa ja vaaleja koskevia lakeja sekä eräiden yleishallintolakien muutoksia. Kaikkiaan esitykseen sisältyy 34 lakia.
Ehdotuksen mukaisilla laeilla perustetaan Manner-Suomeen 18 maakuntaa, joiden pohjana on pääosin nykyinen maakuntajako. Maakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Maakunnille valitaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuustot.
Esityksen mukaan maakuntien on erotettava hallinnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen omassa toiminnassaan. Palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos, joka voi toteuttaa palvelut omana tuotantona. Sen lisäksi ne täydentävät omaa palvelutuotantoa yksityisiltä palvelujen tuottajilta hankittavilla palveluilla.
Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan
Valtion rahoitus esityksen mukaisiin tehtäviin on noin 17,4 miljardia euroa vuoden 2017 kustannusten tasossa. Rahoitus ei laske nykyisestä, mutta tulevaa kustannusten kasvua hillitään. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kustannukset ovat kolme miljardia euroa pienemmät kuin ne olisivat ilman uudistusta.
Maakuntien palvelukseen siirtyy yli 215 000 työntekijää kunnista, kuntayhtymistä ja valtion viranomaisista liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.
Nykyisten lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velat siirretään maakunnille. Lisäksi kunnilta siirtyvät maakunnille tehtäväsiirron kohteena oleva irtaimisto sekä tehtäviä koskevat sopimukset. Maakunta vuokraa kunnilta määräaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat.
Esityksen mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa toimintaa lainsäädännön ja valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti.