SAK:n eilen maanantaina kokoontunut hallitus ei tehnyt uusia linjauksia työmarkkinaratkaisun suhteen, eli SAK ei ole edelleenkään valmis työehtojen heikennyksiin.
SAK:n hallituksessa istuvan Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan SAK ei ole valmis hyväksymään työehtojen heikennyksiä myöskään osana kokonaisuutta, johon voisi kuulua esimerkiksi palkkaratkaisu ja paikallinen sopiminen.
– Ei. Meillä on edelleen linjattu niin, että työehtojen heikennyksiä emme ole valmiita hyväksymään, Aalto sanoo Verkkouutisille.
Työehtojen heikennyksiä ovat esimerkiksi arkipyhien muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi, mikä ei käy SAK:lle.
– Sehän on suoraa palkanalennusta, Aalto toteaa.
Muita esillä olleita työehtojen heikennyksiä ovat esimerkiksi työajan pidennys, sairausloman karenssipäivä ja omavastuun säätäminen sairauslomaan sekä lomarahojen leikkaaminen.
”En ala julkisesti neuvomaan Lylyä”
Työmarkkinaosapuolet ovat käyneet rakentavassa hengessä neuvotteluja ratkaisusta, joka korvaisi hallituksen kilpailukykypaketin eli niin sanotun pakkolakipaketin. Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on mukana neuvotteluissa. Vaikka SAK ei ole valmis työehtojen heikennyksiin, jotka ovat neuvottelujen kovaa ydintä, järjestö jatkaa neuvotteluja ratkaisusta.
– Kyllä niitä neuvotteluja jatketaan edelleen, Aalto sanoo.
Aalto ei halua sanoa julkisesti, onko SAK:n puheenjohtajalla mandaattia käydä keskustelua työehtojenkin heikennyksistä.
– No, Lyly tietenkin SAK:n puheenjohtajana osaa arvioida, minkälaista asioista hän voi keskustella ja neuvotella. En ala julkisesti neuvomaan häntä, minkälaisia neuvotteluja hän voi käydä.
Aalto kuitenkin painottaa, että uusia linjauksia ei ole tehty.
Muut työmarkkinaosapuolet työnantajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kuntatyönantajat sekä palkansaajajärjestöt STTK ja Akava ovat ilmaisseet olevansa valmiita myös työehtojen heikennyksiin.
SAK:n tiukasta linjasta huolimatta Aallon mukaan tavoitteena on saada neuvottelutulos aikaiseksi.
– Totta kai aina silloin, kun neuvottelupöytään mennään, on mahdollista saada neuvotteluratkaisu aikaiseksi. Jos ei haluttaisi neuvottelutulosta, silloin ei kannattaisi myöskään neuvotella.
Kymmenen prosentin paketti tavoitteena
SAK esitteli syyskuun lopussa oman työmarkkinaratkaisunsa, jossa olisi sovittu palkat kahdeksi vuodeksi sekä alennettu työnantajamaksuja siirtämällä maksutaakkaa palkansaajien harteille. Työehtojen heikennyksiä esitys ei sisältänyt. Lisäksi ratkaisun yhteydessä pitäisi SAK:n mielestä sopia myös muista hallituksen työmarkkinoita koskevista toimenpiteistä, kuten paikallisesta sopimisesta ja työttömyysturvasta.
– On hyvä tietysti katsoa kokonaisuus, ettei käy sillä lailla, että jos jokin mahdollinen sopimus saadaan aikaiseksi, niin sen jälkeen hallitus tulee tänne työmarkkinoille erilaisilla omilla toimenpiteillään. Se ei ole toivottavaa, Aalto sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliitto esitteli pari päivää myöhemmin oman ratkaisunsa, jossa osa työehtojen heikennyksistä koskisi kaikkia aloja ja osa olisi alakohtaisesti sovittavissa. Lisäksi EK alentaisi työnantajan sosiaaliturvamaksua. Palkat eivät sisältyneet EK:n ratkaisuun.
Tällä hetkellä työmarkkinaosapuolet hakevat ratkaisua kymmenen prosentin paketista, joka sisältäisi työehtojen heikennyksiä, työnantajamaksujen alennuksia ja pitkäaikaisen palkkaratkaisun. Osa työehtojen heikennyksistä koskisi kaikkia aloja, osa olisi alakohtaisia.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen tyrmäsi lauantaina Verkkouutisissa paikallisen sopimisen kytkemisen työmarkkinaratkaisuun. Hänen mukaan paikallinen sopiminen on kilpailukykytoimista erillinen kysymys. Työttömyysturva puolestaan ei ole enää työmarkkinaneuvotteluissa pöydällä.
Mikäli kaikkien työmarkkinaosapuolien hyväksymä työmarkkinaratkaisu syntyisi ja maan hallitus sen hyväksyisi, hallitus vetäisi pois pakkolakipakettinsa. Pakkolakipaketin valmistelu on siinä vaiheessa, että se lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Helsingin Sanomien mukaan lakipaketin viimeistelyyn on annettu lisäaikaa ensi viikkoon.