Työikäisten liikkumattomuus huolettaa työmarkkinoiden osapuolia

Osapuolet kokoontuvat etsimään ratkaisuja, kuinka tukea työikäisten fyysistä aktiivisuutta ja sen myötä työkykyä.
Työntekijä toimistolla Helsingissä 5. elokuuta 2024. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Työntekijä toimistolla Helsingissä 5. elokuuta 2024. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin syy. Työikäisten huono fyysinen kunto huolettaa niin työnantajien edustajia kuin palkansaajia.

Liikkumisen edistämiseksi työmarkkinaosapuolet osallistuvat tulevaisuusvuoropuheluksi nimettyyn prosessiin. Tulevaisuusvuoropuhelussa ratkaistava kysymys on, miten liikkuminen saadaan yhdeksi keskeiseksi osaksi työelämän ja työkyvyn kehittämistä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Liikkuva aikuinen -ohjelma kertoo asiasta tiedotteessa.

Yhteinen huoli on, riittääkö väestön kunnon heikentyessä enää työntekijöitä kaikkiin ammatteihin. Työmarkkinaosapuolet etsivät ratkaisuja, kuinka tukea työikäisten fyysistä aktiivisuutta ja sen myötä työkykyä.

Työpaikoista 94 prosenttia tukee henkilöstön liikkumista tavalla tai toisella. Ongelma on kuitenkin se, että vain harva organisaatio tekee sitä suunnitelmallisesti ja strategisesti. Tarjottuja etuja käyttävät etenkin jo valmiiksi liikunnalliset työntekijät, ja tavoittamatta jäävät ne, jotka eduista eniten hyötyisivät.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Neljä tapaamiskertaa sisältävässä vuoropuhelussa ovat työnantajapuolelta edustettuina Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Kuntatyönantajat, Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkon työmarkkinalaitos, sekä työntekijäpuolelta SAK, STTK ja Akava.

Lisäksi mukana ovat edustajat eläkevakuutusyhtiöistä, Suomen Yrittäjistä, pk-yrityksistä ja julkisorganisaatioista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun työmarkkinaosapuolet ovat näin laajasti koolla teeman äärellä.

Tulevaisuusvuoropuhelun järjestävät Liikkuva aikuinen ja Suomen Olympiakomitea, Suomi liikkeelle -ohjelma sekä Työ2030-ohjelma.

Mainos