– On virheellistä väittää, että sopiminen on jo nyt laajasti mahdollista. Nykyjärjestelmässä lainsäädäntö estää työehtosopimusten joustot työnantajaliittoon järjestäytymättömiltä pieniltä yrityksiltä, joita valtaosa Suomen työnantajista on ja joihin uudet työpaikat syntyvät. Sopia ei laillisesti saa, vaikka työpaikalla siihen olisi yhteistä tahtoa, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Makkula vastaa STTK:n johtajan Katarina Murron Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoitukseen.
– Kirjoitus sisälsi perinteiset palkansaajaliikkeen argumentit, joilla pyritään varmistamaan lähes 50 vuotta sitten syntyneiden rakenteiden säilyttäminen: nykyjärjestelmä toimii, liitot tietävät toimialan tilanteen parhaiten, paikallisen sopimisen lisääminen murtaisi vähimmäisturvan, luottamuksen ja tiedonsaannin puute estää sopimisen, joka on jo nyt laajasti mahdollista.
Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.
– Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talousšokeista. Ei ole yhtä oikeaa palkankorotusprosenttia, palkkausjärjestelmää tai työaikajärjestelyä, Makkula kirjoittaa.
Hän korostaa, ettei työpaikkasopimisen lisääminen mitätöi työehtosopimuksia, koska niistä poikkeaminen edellyttää sopimista. Myös lainsäädäntö turvaa työntekijää.