Hallitus on asettanut tavoitteeksi yhteensä kymmenen prosentin kilpailukykyhypyn. Alun perin viisi prosenttia oli tarkoitus saada kasaan työehtoja heikentämällä ja työnantajamaksuja alentamalla ja toinen viisi prosenttia maltillisella palkkaratkaisulla.
Hallitus on tullut työmarkkinajärjestöjä vastaan sen verran, että ratkaisun ei tarvitse olla välttämättä viisi plus viisi prosenttia, kunhan yhteisvaikutus on kuitenkin kymmenen prosenttia.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat selvitelleet edellytyksiä työmarkkinaratkaisulle jo pidemmän aikaa. Neuvotteluissa on päästy keskustelemaan ratkaisun kipeimmästäkin kohdasta eli työehtojen heikennyksistä.
Verkkouutisille arvioidaan kuitenkin, ettei työmarkkinajärjestöjen korvaava ratkaisu täyttäisi täysin hallituksen sille asettamaa kymmenen prosentin tavoitetta.
Arkipyhien loppiaisen ja helatorstain muuttamisesta palkattomiksi vapaapäiviksi alkaa olla yhteisymmärrys työmarkkinaneuvottelupöydässä. Arkipyhät voisivat olla sellainen heikennys, joka koskisi kaikkia aloja.
Osa työehtojen heikennyksistä voitaisiin sopia alakohtaisesti. Työehtosopimusneuvotteluissa voitaisiin siis päättää, leikataanko esimerkiksi lomarahoja tai pidennetäänkö työviikkoa.
Työnantajamaksujen alennukset vastatuulessa
Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen on kariutumassa. Hallituksen esittämässä pakkolakipaketissa työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus oli tarkoitus rahoittaa säästöillä, jotka syntyvät julkiselle sektorille työehtojen heikennyksistä eli arkipyhien muuttamisesta työpäiviksi, julkisen sektorin vuosilomien lyhentämisestä, sairauskarenssin säästämisestä sekä lomarahojen leikkaamisesta. Ilman työehtojen heikennyksiä varoja sosiaaliturvamaksun alennukseen ei synny.
SAK ehdotti kriisisopimuksessaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun osittaista siirtoa palkansaajien kannettavaksi. Käytännössä se tarkoittaisi palkansaajan veroluonteisten maksujen kasvamista. Lisäksi maksuun kohdistuu korotuspaineita kasvaneen työttömyyden vuoksi.
Lisäksi SAK ehdotti EMU-puskurin käyttämistä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan maksun alentamisen vaikutus olisi nolla, koska alennus perittäisiin myöhemmin takaisin puskuriin.
Muutamilla työehtojen heikennyksillä ja jonkinlaisella työnantajamaksun alennuksella voitaisiin saada alennettua yksikkötyökustannuksia kahdella tai kolmella prosentilla, mutta tuskin kuitenkaan viidellä prosentilla.
10, 7–8 vai 5 prosenttia?
Maltillisen palkkaratkaisun osalta neuvottelutilanne on selvästi helpompi. Vuodelle 2017 sovittaisiin nollapalkankorotuksista ja vuonna 2018 otettaisiin käyttöön uusi palkanmuodostuksen malli. Elinkeinoelämän keskusliitto on pitänyt esillä Ruotsin mallia, jossa vientiliitot määrittelevät palkankorotusvaran ja korotuksista sovitaan liitto- ja yritystasolla.
Palkansaajapuolella puhutaan Suomen mallista. SAK:n kriisisopimuksessa ehdotettiin, että avoin sektori eli vientialat määrittäisivät palkankorotusvaran. Käytännössä keskusjärjestöillä olisi kuitenkin roolinsa tässä mallissa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan nollapalkankorotuksilla saataisiin alennettua yksikkötyökustannuksia 4,2 prosentilla, mikäli ajanjakso olisi hieman ehdotettua pidempi eli vuodet 2016–2019. Mikäli mukaan laskettaisiin myös kuluva vuosi eli koko vaalikausi, päästäisiin jo viiden prosentin tietämille.
Näköpiirissä on, että työmarkkinajärjestöt voisivat päästä neuvotteluissaan ratkaisuun, joka alentaisi yksikkötyökustannuksia seitsemällä tai kahdeksalla prosentilla hallituksen tavoitteleman kymmenen prosentin sijaan.
Hallitus joutuisi silloin puntaroimaan, hyväksyykö sen seitsemän tai kahdeksan prosentin kilpailukykypaketin vai viekö se läpi viiden prosentin pakkolakipakettinsa. Hylkäämällä työmarkkinaratkaisun hallitus tuskin saisi seuraavana syksynä maltillista palkkaratkaisua, joten kymmenen prosentin tavoite ei siinäkään tapauksessa toteutuisi.
Työmarkkinaneuvotteluissa ei kuitenkaan ole sovittu vielä mistään. Koko hanke saattaa kaatua siihen, ettei SAK suostu työehtojen heikennyksiin.
Kovana ytimenä neuvottelupöydässä ovat työehtojen heikennykset, joita SAK on vastustanut tähän asti henkeen ja vereen. Mandaattia sopia työehtojen heikennyksistä puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) ei ole ainakaan vielä saanut.