Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Mika Lintilän mukaan työmarkkinaratkaisulla on kurottava kilpailukykyä umpeen kymmenellä prosentilla. Yksikkötyökustannusten osuuden ei kuitenkaan tarvitse olla viittä prosenttia ja maltillisen palkkaratkaisun toista viittä prosenttia.
– Emme me ole hirttäytyneet siihen, että sen tarvitsee olla juuri viisi ja viisi, kunhan kokonaisuus on kymmenen. Jos partit keskenään pääsevät sopimukseen sellaisesta kokonaispaketista, josta saadaan kymmenen aikaiseksi, niin lopputulos on tietysti tärkein, Lintilä sanoo Verkkouutisille.
Lintilän mukaan kymmenen prosentin tavoitteesta ei kuitenkaan olla valmiita tinkimään.
– Nythän työntekijäpuoli on puhunut enemmän palkkaratkaisusta, mutta kyllä sen pitää sisältää myös kilpailukyvyn elementit. Siellä varmaan vaikein on työaikojen pidentäminen, arkipyhät ja muut.
Työmarkkinaratkaisun sisältö on Lintilän mukaan työmarkkinaosapuolten neuvoteltavissa. Hänen mukaansa hallitus ei ole asettanut reunaehtoja sille, millä aikavälillä esimerkiksi palkkamalttia tulisi mitata.
– Kyllä niissä on työmarkkinaosapuolilla pallo aika totaalisesti. Sehän voi olla vaikka pidempiaikainenkin hyvin matala palkkaratkaisu. Työkalupaketissa voi olla useamman näköistä elementtiä, mutta kokonaisuus tulee ratkaisemaan.
Työnantajapuolen liikkumista odotellaan
Lintilän mukaan tällä hetkellä odotellaan, että paikallisesta sopimisesta päästään jonkinlaiseen ymmärrykseen ja sen jälkeen päästään kunnolla neuvottelemaan.
– Eiköhän hallitus ole tuonut oman kantansa selville, että kyllä siellä nyt odotellaan työnantajapuolenkin liikkumisia. Jos siellä ei tapahdu mitään liikkumaa, niin neuvottelutilanne on aika haastava.
Onko Harri Hietalan esitys paikallisesta sopimisesta yhtä kuin hallituksen näkemys asiasta?
– Kyllä siinä paljolti niitä elementtejä on. Toki siihen jotakin säätöä pystytään tekemään. Odotetaan nyt, mitä työmarkkinaosapuolilta tulee.
Palkansaajajärjestöt luovuttivat perjantaina työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmille (ps.) oman kannanottonsa paikallisen sopimisen selvitykseen.
SAK, Akava ja STTK haluavat kehittää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Palkansaajajärjestöjen mielestä paikallista sopimista ei pidä lisätä lainsäädännöllä.
Heti tuoreeltaan selvityksen julkistamisen jälkeen Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tiedotti, että paikallisen sopimisen esityksen olisi pitänyt olla rohkeampi. EK:n mielestä lakipykäliä pitäisi muuttaa siten, että laista voitaisiin poiketa työpaikkakohtaisesti, ellei tällaista sopimista ole erityistä syytä kieltää.
Myös henkilöstön asemasta yrityksen hallinnossa on näkemyseroja osapuolten kesken.