Lakkoilua koskevia lakiuudistuksia viedään ripeästi eteenpäin, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu, että työmarkkinauudistukset tehdään kahden ensimmäisen vuoden aikana, kertoo työministeri Arto Satonen (kok.) MTV Uutisten haastattelussa.
Satosen mukaan merkittävin muutos on tukilakkojen rajoittaminen.
– Käytännössä se tarkoittaa, että jos esimerkiksi jossain metsäteollisuusyrityksessä on työriita päällä, saavat lakon vaikutukset kohdistua vain kyseisen yrityksen vientiin tai tuontiin, mutta eivät sellaiseen tahoon, joka ei liity työriitaan millään tavalla, ministeri sanoo.
Esimerkiksi AKT on pystynyt tukilakoilla pysäyttämään kaikki Suomen satamat.
Lakkolakeja valmistellaan ensin kolmikantaisesti eli työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken. Satosen mukaan tällä hallituskaudella kolmikannalla ei kuitenkaan ole enää veto-oikeutta, eli hallitus voi viedä muutokset läpi myös ilman työmarkkinaosapuolten hyväksyntää.
Lait on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyn aikana. Jatkossa poliittiset lakot saisivat kestää enintään vuorokauden, ja työntekijä voisi saada 200 euron sakon laittomaan lakkoon osallistumisesta.
Työntekijöitä edustava STTK on kritisoinut nopeaa aikataulua. STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Minna Ahtiainen sanoo MTV:lle, että uudistukset uhkaavat sopimusjärjestelmää ja voivat törmätä perustuslakiin tai kansainvälisiin sopimuksiin. Erityisen ongelmallisena työntekijäpuolella nähdään yksittäisen työntekijän sakottaminen laittomasta lakosta.
Satonen huomauttaa, että hallituksen ajamat työmarkkinauudistukset ovat pitkälti pohjoismaisen käytännön mukaisia.
– Korostan, että nämä työelämäuudistukset ovat sellaisia, jotka ovat olleet pitkään Ruotsissa voimassa. Tässä ei ole kyse valtavan isoista muutoksista, vaan siitä, että suomalaisen työnteon kilpailukykyä parannetaan, hän sanoo.
LUE MYÖS:
Pia Kauma irtisanomissuojasta: Väärä rekrytointi voi viedä pienyrittäjän konkurssiin