Työministeri Arto Satonen (kok.) kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että työmarkkinoilla voi jatkossakin ottaa askelia eri suuntiin. Sen sijaan aikuiskoulutustuen lakkauttamistavoitteessa kysymys on siitä, paljonko veronmaksajien on näitä liikkeitä tuettava.
Satonen viittaa HS:ssä sunnuntaina julkaistuun kolumniin, jonka otsikko oli ”Nuoret, porttinne alanvaihtoon suljetaan”.
– Tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa on jatkossakin maksuton koulutus. Alan vaihto sekä uusien tutkintojen opiskelu on mahdollista läpi elämän, ministeri Satonen kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että vaikka Suomi on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, ei meillä ole pohjoismaista työllisyysastetta, joka kykenisi rahoittamaan nykyisen tasoiset palvelut ja tulonsiirrot.
– Korkeampi työllisyysaste edellyttää toimia, joilla työuria pidennetään myös työuran keskeltä. Tämän vuoksi hallitus tarkastelee kriittisesti kaikkia sellaisia tulonsiirtoja, jotka kannustavat tällä hetkellä työikäisiä ja -kykyisiä suomalaisia siirtymään pois työelämästä tulonsiirtojen varaan, Satonen huomauttaa.
Hän toteaa tutkimusten osoittavan, että aikuiskoulutustuen taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan siitä aiheutuvia kustannuksia. Tutkimusten mukaan sitä käyttävät jo valmiiksi koulutetut ihmiset. Vuonna 2022 tuen saajista noin 50 prosentilla oli aiempi korkeakoulututkinto, noin 19 prosentilla vähintään ylempi korkeakoulututkinto.
– Samaan aikaan noin puolet aikuiskoulutustuen yhteenlasketuista etuusmenoista kohdistui niille, joilla on jo korkeakoulututkinto. Työnsä menettäneet työnhakijat opiskelevat jatkossakin joko työttömyysturvalla tai opintotuella niin halutessaan, Satonen kirjoittaa toteaa.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen lisää työllisyyttä 8 000 hengellä.
– Koulutus on aina investointi yksilön tulevaisuuteen, ja koulutus on Suomessa maksutonta. Siksi on kohtuullista ajatella, että ihmiset joutuvat kantamaan osan lisäkoulutuksesta tai uudelleenkouluttautumisesta aiheutuvista kustannuksista itse. Kun ihmiset joutuvat jatkossa tarkemmin miettimään, millaisia toisia ja kolmansia tutkintoja he suorittavat, kohdentuu kouluttautuminen todennäköisemmin heidän työmarkkina-asemaansa parantavaan koulutukseen, ministeri päättää.