Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajan Marina Erholan mukaan keskeinen haaste valinnanvapauslain luonnoksessa on työterveyshuolto. Työterveyshuolto on jätetty esityskokonaisuuden ulkopuolelle.
– Tämä valinnanvapausesitys on aika lailla erilainen kuin meidän Jonottamatta hoitoon -aloite. Työterveyshuolto ei tule riittävästi huomioon otetuksi, Erhola sanoo. Hän korostaa, että THL:n lausunnon valmistelu valinnanvapauslaista on vielä kesken, ja se halutaan tehdä perusteellisesti.
THL esitti valinnanvapauden käyttöönottoa Suomessa jo vuonna 2013 Jonottamatta hoitoon -aloitteessaan. Potilaat saivat valita itse hoitopaikkansa ja raha seurasi asiakasta.
Aloitteen keskeisenä ajatuksena oli parantaa lääkäripalveluiden saatavuutta. Hoitoon pääsyn ongelma ratkaistiin laajentamalla perusterveydenhuollon tuottajakuntaa yksityisiin palveluntuottajiin ja keskittämällä työterveyshuolto sen ydintehtävään eli ennaltaehkäisyyn, työhön paluun edistämiseen ja työssä jatkamisen tukemiseen hankalissa sairaustapauksissa.
– Työterveyshuolto pitää huomioida osana avosairauksien vastaanottoa. Sen volyymi on niin valtavan suuri, että se aiheuttaa eriarvoisuutta. Työssäkäyvät pääsevät tällä hetkellä lääkäriin nopeasti ja ei-työssäkäyvät pääsevät heikosti, Erhola sanoo.
Työssäkäyvien ja ei-työssäkäyvien epätasa-arvo iso haaste
Suomalaisista 1,77 miljoonaa saa perustason sairausvastaanottopalvelut työterveyshuollosta. Työterveyshuollossa on 1 950 lääkärihenkilötyövuotta, kun perusterveydenhuollossa, jonka piirissä on koko Suomen väestö, on 3 500.
– Meillä on Suomessa ihan riittävästi lääkäreitä, mutta ne jakautuvat epätasaisesti työssäkäyvän ja ei-työssäkäyvän kansanosan välillä.
Erholan mukaan lääkäripalveluiden saatavuudessa tulee ongelmia, jos työterveyshuollossa olevia lääkäreitä ei oteta mukaan valinnanvapauteen. Käytännössä kyse olisi siis palvelujen tasapäistämisestä.
– Työssäkäyvän ja ei-työssäkäyvän kansanosan välinen epätasa-arvo on isoimpia haasteita, joita meidän palvelujärjestelmässä tällä hetkellä on. Siihen on päästävä kiinni ennemmin tai myöhemmin. Mieluummin ennemmin.
Nyt esitetty valinnanvapausratkaisu ei Erholan mukaan tuo vielä merkittävää apua tähän eriarvoisuuteen.
Erholan mielestä valinnanvapaudessa on paljon hyviä asioita, kuten erilaiset tuottajat, kilpailu asiakkaista palveluiden laadulla ja saatavuudella sekä yksilöiden valinnanvapauden parantaminen.
– THL on ollut kannattamassa valinnanvapautta. Perusajatuksena se on toki edelleen hyvä, mutta toteuttamistapaa pitää vielä tarkasti pohtia. Riskejä siellä selvästi on. Kahden ison reformin eli sote- ja maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden yhteen nivominen lyhyellä aikataululla on varsin suuri haaste.
Valinnanvapauden aikataulua Erhola pitää kiireisenä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2019 alussa ja samaan aikaan myös valinnanvapaus tulisi voimaan. Maakunnilla olisi lakiluonnoksen mukaan vuoden 2020 loppuun asti aikaa parantaa perustason hoitoon pääsyä. Vuosina 2021–22 valinnanvapauden palveluvalikoimaa laajennettaisiin.
Siirtymäajoilla voitaisiin pelata
Erhola ei sano, että valinnanvapautta täytyisi kokonaan lykätä, mutta siirtymäajoilla voitaisiin pelata.
– Aikataulutuksella voidaan saada asioita parempaan suuntaan tai ainakin hallitumpaan valmisteluun.
Myös yhtiöittämistä täytyy Erholan mukaan pohtia perustavanlaatuisesti. Erholan mielestä EU:n kilpailulainsäädäntöä tulkitaan Suomessa tavattoman tiukasti. Lakiluonnoksen mukaan maakuntien on yhtiöitettävä valinnanvapauden piirissä olevat palvelut eli omistamansa sote-keskukset ja hammashoitolat vuoteen 2021 mennessä. Jatkossa yhtiöittämien koskisi myös erikoissairaanhoitoa, jos valinnanvapautta laajennetaan.
– Maakunta on viime kädessä velvollinen järjestämään palvelut, jos alueelle ei tule palveluntuottajia tai jos tulee ja ne häipyvät nopeasti. Tällöin maakunnan yhtiön tai liikelaitoksen haasteeksi jää luoda nopeastikin palveluita ja toimia tasoittavana puskurina. Maakunnissa kannetaan aika paljon huolta julkisten yhtiöiden asemasta suhteessa muihin yhtiöihin, Erhola kertoo kierrettyään melkein kaikki maakunnat läpi.
Erhola painottaa kuitenkin, että sote- ja maakuntauudistusta on vietävä eteenpäin.
– Nyt ei missään tapauksessa ole varaa olla viemättä tätä sote-reformia kokonaisuudessaan eteenpäin. Lausuntokierros tulee antamaan hyviä viitteitä muutosten tarpeellisuudesta.
Lausuntoaika valinnanvapauslakiluonnoksesta päättyy vasta maaliskuun lopussa. Sote- ja maakuntalait on jo annettu eduskunnalle. Valinnanvapauslaki annetaan eduskunnalle näillä näkymin toukokuussa.