”Yleissitovuus rajoittaa työntekijöiden välistä kilpailua työmarkkinoilla. Tämä on nykyisen mallin kannattajien mielestä hyvä asia, koska käytännön vallitessa työntekijät eivät voi suostua liian huonoihin työehtoihin. Vastustajat taas huomauttavat, että nykyinen järjestelmä estää työttömiä kilpailemasta työllisten kanssa myymällä työpanostaan halvemmalla, mikä pitää heidät työttöminä”, ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen kirjoittaa Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan.
Yleissitovuuden purkaminen lisäisi Pursiaisen mukaan työntekijöiden välistä kilpailua ja alentaisi yritysten työvoimakustannuksia.
Hänen mukaansa ajatus siitä, että yleissitovuuden purkaminen on aina vain yritysten etu, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Jotkut yritykset nimittäin hyötyvät yleissitovuudesta.
”Vaikutusvaltaiset yhtiöt voivat rajoittaa kilpailua nostamalla kilpailijoidensa kustannuksia. Tämä tapahtuu sopimalla yleissitovasti omalle yritykselle edullisista ehdoista, jotka voivat olla kilpailijoille haitallisia”, Pursiainen selvittää.
Kilpailuhaitan syntymiseen riittää se, että jotkut yritykset pystyvät vaikuttamaan työehtosopimusten sisältöön ja toiset eivät.
Erityisen haitallinen käytäntö on Heikki Pursiaisen mukaan vasta markkinoille tulemista suunnitteleville yrityksille, jotka eivät voi vaikuttaa itseään koskeviin sopimuksiin. Yleissitovuus voikin hänen mielestään vähentää uusien yritysten syntymistä.
Pursiainen nostaa esimerkiksi hovioikeudessa äskettäin käsitellyn mainostenjakelua koskevan oikeusjutun, jossa oli kyse jakelussa noudatettavasta työehtosopimuksesta.
Tapauksessa mainostenjakaja oli nostanut kanteen, jossa hän vaati jälkikäteen lähes kolme kertaa alkuperäistä suurempia jakelupalkkioita. Kantajan taustavoimana oli Pursiaisen mukaan Posti- ja logistiikka-alan unioni Pau.
Kantaja katsoi, että alalla noudatettu työehtosopimus oli pätemätön, koska sen osapuolena oleva Suomen mainosjakajien etujärjestö ei ole aito edunvalvontajärjestö.
”Yhdistys on kantajan mielestä työnantajan pystyttämä kulissi, jonka tarkoitus on pitää jakajien palkat alhaalla. Kantajan mukaan alan oman sopimuksen sijaan olisi pitänyt noudattaa yleissitovana Postin työehtosopimusta – sitä olisi siis pitänyt noudattaa, vaikka mainostenjakajat tai heidän työnantajansa eivät ole sopimuksen osapuolia”, Pursiainen kertoo.
Hänen mukaansa sopimuksen on tehnyt Posti työntekijöidensä kanssa.
”Siinä on määrätty erikseen mainosjakelun työehdoista, vaikka Posti ei harjoita mainosten erillisjakelua vaan suoraan sen kanssa kilpailevaa liiketoimintaa”, Pursiainen toteaa.
Käräjäoikeus kallistui työnantajan ja hovioikeus työntekijän kannalle. Työnantaja on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Jos työntekijäpuoli voittaa, tarkoittaa se Pursiaisen mukaan sitä, että Postin sopimuksen kolminkertaisia palkkoja pitäisi soveltaa kaikkiin jakajiin.
”Toisin sanoen Posti on onnistunut, tietoisesti tai ei, moninkertaistamaan työvoimakustannukset sen kanssa kilpailevalla toimialalla. Lopputulos olisi Postin kannalta hyvin edullinen, jakeluyritysten ja jakajien kannalta huono.”
Heikki Pursiaisen mukaan vahvat yritykset pystyvät rajoittamaan kilpailua ja vahvistamaan asemaansa yleissitovuuden kautta muillakin toimialoilla. Sen seuraukset näkyvät Pursiaisen mukaan korkeina hintoina, luutuneina markkinoina ja korkeana työttömyytenä.