Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vuoden 2017 talousarvioehdotuksen painopisteenä on kasvupolitiikka, joka tukee hallitusohjelman työllisyys- ja kasvutavoitteiden saavuttamista.
TEM ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 3 005 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 69 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Pääluokan määrärahoista merkittäviä lisäyksiä on EU:n rakennerahastojen maksatuksissa (115 miljoonaa euroa), kuntien kotouttamiskorvauksissa (100 miljoonaa euroa) ja uusiutuvan energian tuotantotuessa (64 miljoonaa euroa), joiden lisäksi uusi päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki lisää pääluokan menoja 43 miljoonalla eurolla.
Kärkihankerahoitusta innovaatioiden kaupallistamiseen
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusvaltuuksiksi ehdotetaan 231 miljoonaa euroa ja lainavaltuudeksi 147 miljoonaa euroa. Tekesin rahoitusta kohdennetaan aiempaa voimakkaammin elinkeinorakenteen uudistumista vauhdittaviin riskipitoisiin hankkeisiin.
Hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta kohdennetaan elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimeenpanoon 43 miljoonaa euroa, joka on 13 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kärkihankerahoitus kohdentuu cleantech- ja biotalousratkaisuiden sekä tutkimustulosten kaupallistamisen vauhdittamiseen.
Työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta laajennetaan
Työllisyyden hoidon aktiivitoimenpiteiden määrää lisätään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Vuoden 2017 alusta työttömyysetuuksiin varattuja määrärahoja voidaan käyttää starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin.
Uudistuksen vuoksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahasta siirretään 151 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Siirron lisäksi tasoon vaikuttavat aiemmin tehty 20 miljoonan euron säästöpäätös, seitsemän miljoonan euron siirto opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan maahanmuuttajien perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen sekä 22 miljoonan lisäys kotouttamiskoulutukseen.
Kuntien kotouttamiskorvauksiin ehdotetaan 263 miljoonaa euroa, mikä on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa.
Päästökaupan epäsuoriin kustannuksiin kompensaatiotuki
Hallitusohjelman mukaisesti on tarkoitus ottaa käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki, johon ehdotetaan 43 miljoonaa euroa. Uutta tukea voisivat saada energiaintensiiviset toimialat, joiden käyttämän sähkön hinta nousee päästöoikeuden hinnan noustessa. Uuden tukijärjestelmän voimaantulo edellyttää Euroopan unionin komission hyväksyntää.
Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan kokonaisuudessaan 487 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 104 miljoonaa euroa vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Kompensaatiotuen käyttöönoton lisäksi uusiutuvan energian tuotantotuen menot kasvavat 64 miljoonalla eurolla, mikä aiheutuu tukijärjestelmän piiriin kuuluvan kapasiteetin kasvusta sekä muutoksista sähkön ja päästöoikeuden hinnoissa. Hallituksen kärkihankerahoitus uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointitukeen kasvaa 20 miljoonalla eurolla 40 miljoonan euron tasolle.
Työllisyyttä vahvistavat toimenpiteet budjettiriiheen
Keväällä hallituksen päättämien työllisyys- ja yrittäjyyspakettien toimeenpano etenee suunnitellusti aiemmin sovittujen määrärahakehysten puitteissa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä hallituksen budjettiriiheen.