Työttömyysturvan kesto lyheni sadalla päivällä tämän vuoden alussa. Kyseessä on merkittävin työttömyysturvan leikkaus 2000-luvulla.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäispituus on talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Suomessa verrattain pitkä. Enimmäispituuden lyhennys johtaa todennäköisesti työttömyysjaksojen lyhentymiseen ja työllisyyden kasvuun.
Arviointineuvoston tänään julkistamassa raportissa esitettyjen laskelmien mukaan työttömyysturvauudistuksen työllisyysvaikutukset voivat jopa ylittää hallituksen esittämät arviot.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan työttömyysturvaa käsittelevä teoreettinen kirjallisuus antaa vähän viitteitä työttömyysturvan tason ja keston optimaaliseen valintaan. Teoreettiset tulokset ovat ristiriitaisia sen suhteen, pitäisikö työttömyysturvan tason laskea vai nousta työttömyyden pitkittyessä.
Teoreettisten tutkimusten mukaan työttömyysturvan tason tulisi vaihdella yleisen työttömyysasteen mukaan. Työttömyysturvan tulisi olla korkeampi silloin, kun työttömyyttä on paljon eivätkä lisäpanostukset työn etsintään kasvata työn saannin todennäköisyyttä.
Ei tukea perustulolle
Optimaalinen työttömyysturvajärjestelmä sisältää myös valvontaa, ohjausta ja tarpeen vaatiessa sanktioita, jotta rahalliset kannustimet eivät jäisi ainoiksi syiksi etsiä työtä.
Tällä perusteella vastikkeeton perustulo ei arviointineuvoston mukaan ole optimaalinen työttömyysturvajärjestelmä. Sen sijaan arviointineuvoston mukaan olisi hyviä syitä tehdä työttömyysturvajärjestelmästä pakollinen sosiaalivakuutus vapaaehtoisen työttömyyskassan jäsenyyteen perustuvan järjestelmän sijaan.
Suomalaista neuvottelujärjestelmää on kritisoitu paikallisen joustavuuden puutteesta. Työehtosopimusten yleissitovuudesta johtuen noin 95 prosenttia työntekijöistä on neuvottelutulosten vaikutuspiirissä, riippumatta siitä kuuluvatko he ammattiliittoon tai kuuluuko heidän työnantajansa työnantajaliittoon.
Hallituksen tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia yleissitovasta sopimuksesta poikkeamiseen paikallisesti. Kiista järjestäytymättömien työntekijöiden edustuksesta keskeytti neuvottelutulokseen sisältyvien joustavuuselementtien laajentamisen kattamaan kaikkia työntekijöitä viime kesänä. Useimpiin työehtosopimuksiin lisättiin kuitenkin kesällä 2016 kriisilauseke, jonka mukaan yleissitovasta sopimuksesta voidaan poiketa paikallisesti sopien, mikäli työnantajayritys kohtaa vakavia taloudellisia vaikeuksia.
Arviointineuvoston mukaan paikallinen sopiminen parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta. Vaikeuksissa olevat yritykset joutuvat nykyisin karsimaan työvoimakustannuksiaan irtisanomalla tai lomauttamalla työntekijöitä. Taloudellisiin vaikeuksiin liittyvien joustavuusehtojen laajempi käyttö yhdistettynä työpaikan pysyvyyden takaamiseen lisäisi yritysten mahdollisuuksia sopeutua ohimeneviin ongelmiin. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan tämä ei johtaisi yrittäjäriskin siirtoon työntekijälle, sillä nykyisin työntekijä kantaa riskiä työttömyysuhan takia.
Suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsee myös alueellinen kohtaanto-ongelma: useat työttömät asuvat liian kaukana heille sopivista avoinna olevista työpaikoista. Arviointineuvoston tilaamien laskelmien mukaan vain 5 prosenttia työllistyneistä on muuttanut toiseen maakuntaan kahden edellisen vuoden aikana.
Arviointineuvoston mielestä voimassa olevan muuttoavustuksen lisäksi tulisi harkita myös työvoiman vastaanottoalueen laajentamista, ainakin nuorten ja perheettömien työttömien kohdalla.