Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet hoitotakuun uudistamisesta ovat ylioptimistisia, hoitoalan toimijat arvioivat Helsingin Sanomille.
Hallitusohjelmaan tehdyn kirjauksen mukaan kiireetöntä odotusaikaa lyhennetään niin, että hoitoon pääsee jatkossa seitsemän vuorokauden aikana. Hallituksen arvion mukaan odotusajan lyhentäminen kolmesta kuukaudesta viikkoon vaatii noin tuhat uutta yleislääkäriä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut hoitotakuun uudistamisen vaativan 1 600–2 600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. THL:n osastonjohtaja Markku Pekurisen mukaan hallituksen kirjaus on riittämätön.
– Hallitusohjelmassa keskitytään pelkästään lääkäreihin, mutta ajatuksemme on ollut, että se kattaa myös hoitajat, Pekurinen toteaa HS:lle.
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan hoidon odotusajan laskeminen viikkoon ole tämänhetkisellä henkilöstöllä ja toimintatavoilla mahdollista. Hoitotakuun kiristäminen maksaa hallitusohjelman mukaan vuoden 2023 tasossa noin 50 miljoonaa euroa, mutta lääkäriliiton arvioiden mukaan pelkästään tuhannen lääkärin lisätyöpanoksen työnantajakustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
– Jotta seitsemään vuorokauteen päästäisiin, pitäisi koko kokonaisuus saada toimimaan paremmin, Luukkarinen toteaa.
Helsingissä terveyskeskuslääkärinä työskentelevän Vera Korolaisen mukaan hallituksen tavoite on itsessään hieno ja kaunis.
– Mutta valitettavasti se ei näillä resursseilla ole mahdollista, Korolainen arvioi.