Eriarvoistumisen huoli on Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja Emilia Kullaksen mukaan otettava vakavasti. Pelkkä tuloerojen tasoittelu johtaa hänen mukaansa kuitenkin ojasta allikkoon.
Kullas toteaa Iltalehden kolumnissaan, että tulevana talvena tuloerot saattavat kutistua ilman toimenpiteitäkin. Jos näin käy, se ei hänen mukaansa ole kuitenkaan iloinen uutinen.
Emilia Kullas huomauttaa, että tuloerot kutistuvat paitsi siten, että pienituloisten tulot kasvavat, myös siten että hyvätuloiset muuttuvat pienituloisiksi.
– Tämä voi olla tilanne, jos työpaikka lähtee alta eikä uutta löydy, hän jatkaa.
Tuloerot ja niiden tasaaminen entisestään nousivat julkiseen keskusteluun viime viikolla, kun SDP-taustainen Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi raportin eriarvoisuuskehityksestä Suomessa. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Markku Stenborg muistutti tuolloin, että Suomi tasaa jo tuloeroja eniten maailmassa.
Emilia Kullas muistuttaa tuloerojen supistuneen edellisen kerran viime taantuman aikana, kun hyvätuloisten ansiot pienenivät.
– Muutoin tuloeroissa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia sitten 1990-luvun, jolloin Suomi toipui lamasta. Nokia myi matkapuhelimia ja joistakin suomalaisista tuli optiomiljonäärejä. Silti tuloerojen väitetään tuon tuosta ryöpsähtäneen, Emilia Kullas toteaa.
Todellisuudessa Suomessa on eräät maailman pienimmistä tuloeroista.
– Tämä johtuu siitä, että tasaamme tuloja ankaran verotuksen ja runsaiden tulonsiirtojen avulla, Kullas toteaa.
Talousosaston krooninen potilas
Jos jokin synnyttää ja ylläpitää eriarvoisuutta Suomessa, on se Emilia Kullaksen mukaan työn puute.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus jakaa edeltävän Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoitteen tuloerojen ja eriarvoisuuden pienentämisestä.
– Jos hallitus ottaa omat tavoitteensa vakavasti, sen pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön kohentaa työllisyyttä. Etenkin tulevana syksynä, jolloin lomautukset pahimmillaan muuttuvat irtisanomisiksi.
Hallitus on luvannut tehdä päätökset, joilla Suomeen saadaan 60[nbsp]000 uutta työllistä. Toistaiseksi varsinaisia työllisyystoimia ei ole juuri kuulunut ja päätösten lykkäämistä on väläytelty toistuvasti.
Emilia Kullaksen mukaan aloittaa voisi valtiovarainministeriön virkamiesten valmistelemasta työllisyystoimien listasta. Esitettyihin toimiin on kuitenkin suhtauduttu penseästi etenkin vasemmistoliitossa.
Emilia Kullas varoittaa, että Suomesta veikataan koronaepidemian jälkimainingeissa ”talousosaston kroonista potilasta”. Heikko työllisyystilanne uhkaa hänen mukaansa lisätä eriarvoisuutta Suomessa.
– Oikea lääke ei ole veroruuvin kiristäminen entisestään niiltä, jotka käyvät töissä tai pyörittävät omaa yritystä. Suomi on jo himoverottaja. Talouden kroonikko-osastolta ei pääse pois kuin työllä.