USA:n presidentti Joe Bidenin maaliskuun lopulla tekemä vierailu Eurooppaan viestitti amerikkalaisprofessori Andrew A. Michtan mielestä siitä, että Yhdysvallat on arvioimassa uudelleen strategiansa keskeisiä periaatteita. Kyse on hänen mukaansa käännekohdasta vuosikymmenen jatkuneessa kehityksessä, jossa katse kohdistui yhä voimakkaammin Aasiaan.
Bidenin vierailu ja erityisesti hänen Varsovassa pitämänsä puhe vahvistivat Michtan mukaan USA:n sitoutumisen Eurooppaan ja Natoon. Biden luonnehti Naton peruskirjan 5. artiklaa ”pyhäksi velvoitteeksi” ja vakuutti Yhdysvaltojen liittolaisineen puolustavan ”Naton alueen jokaista tuumaa täydellä yhteisellä voimalla”.
– Yhdysvaltojen voimien kohdentamiseen Euroopassa tehdyt muutokset, joiden myötä Naton itärajalle on sijoitettu lisää joukkoja ja kalustoa, ovat antaneet presidentin lausunnoille käytännön sisältöä, Michta sanoo verkkolehti 1945:n julkaisemassa artikkelissa.
Bidenin mukaan Puola on nyt sitä, mitä Länsi-Saksa oli kylmän sodan aikana: Naton keskeinen rajavaltio ja Yhdysvaltojen strateginen liittolainen.
– Tämä geopoliittinen todellisuus on jo muuttanut Naton sisäistä poliittista dynamiikkaa. Se on antanut Puolalle, Baltian maille ja Keski-Euroopalle aiempaa kuuluvamman äänen liittoumassa ja uuden mahdollisuuden muovata sen kokonaisstrategiaa tulevaisuudessa, Michta toteaa.
Andrew A. Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.
Puola viitoitti tietä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja riski sen eskaloitumisesta Naton alueelle ovat Michtan mukaan palauttaneet kovan voiman ja kansallisen puolustuskyvyn etusijalle niin USA:ssa kuin kaikissa muissa Naton jäsenvaltioissa. Nato keskittyy jälleen yhä selvemmin ydintoimintaansa, ja liittoutuneiden keskinäinen solidaarisuus vahvistuu.
Puola on Michtan mukaan toiminut tässä kehityksessä suunnannäyttäjänä panostamalla puolustuksensa vahvistamiseen jo vuoden 2008 Georgian sodasta ja vuonna 2014 tapahtuneesta Krimin miehityksestä alkaen. Vuonna 2018 Puola päätti amerikkalaisen Patriot-ilmapuolustusjärjestelmän hankinnasta, ja vuotta myöhemmin maa solmi sopimuksen niin ikään amerikkalaisvalmisteisesta HIMARS-raketinheitinjärjestelmästä.
Vuonna 2020 Puola tilasi ilmavoimilleen 32 viidennen sukupolven F-35A-hävittäjäkonetta, ja vuonna 2021 päätettiin 250:n M1A2 Abrams -panssarivaunun hankinnasta. Tänä vuonna Puolan hallitus korotti maan puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Muistutus valtion ydintehtävistä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Michtan mukaan muistuttanut läntisiä demokratioita siitä, että maanpuolustus ja kansallinen turvallisuus ovat valtion tehtävien ytimessä, sillä ilman niitä mikään maa ei voi säilyttää suvereniteettiaan eikä pysty valitsemaan poliittista tai taloudellista suuntaansa.
– Ukrainan sitkeä ja rohkea vastarinta venäläistä hyökkääjää kohtaan on myös muistuttanut liittoutuneita siitä unhoon painuneesta opetuksesta, että kun sota on syttynyt, taistelujen lopettaminen jollakin hätiköidyllä kompromissilla ei ole lainkaan niin tärkeää kuin se, että hyökkääjä pysäytetään ja voitetaan, hän sanoo.
– Tarvittiin suuri sota Euroopassa, tai pikemminkin se, miten Ukrainan kansa tarttui aseisiin, jotta me kaikki jälleen muistamme nämä valtiotaidon ja kansallisen turvallisuuden keskeiset periaatteet, hän toteaa.