Ukrainalle EU-jäsenyyden tavoittelu on osa pyrkimystä ankkuroida uudelleenrakennettu maa länteen, kirjoittaa Bruegel-tutkimuskeskuksen varajohtaja Maria Demertzis Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa.
EU-komissio kertoi perjantaina suosittelevansa Ukrainalle EU:n virallisen jäsenehdokkaan asemaa.
EU:ssa Ukrainan täysjäsenyyttä on kuitenkin toppuuteltu, Demertzis kirjoittaa, eikä sen katsota olevan ajankohtainen juuri tällä hetkellä. Vaihtoehtoja Ukrainan EU-jäsenyydelle onkin pohdittu myös julkisuudessa. Täysjäsenyyttä vastustetaan tutkijan mukaan lähinnä kahdesta syystä, joista ensimmäinen on ”laajentumisväsymys”.
– Toinen syy Ukrainan jäsenyyden vastustamiseen on, että EU:n laajentumisella on tässä tapauksessa geopoliittistakin merkitystä. Kiinan nousu on jo aiemmin johtanut siihen, että maailmassa on enemmän taloudellista kilpailua kuin yhteistyötä, Demertzis kirjoittaa.
– Ukrainan sota on jyrkentänyt geopoliittisia jakolinjoja ja pakottanut EU:n terästämään globaalia rooliaan useilla eri tavoilla.
Venäjä-suhde on avainasemassa EU:n kansainvälisestä asemasta keskustelatessa, hän toteaa. Tässä myös Ukraina on keskeisessä asemassa.
– Yhdet näkevät Ukrainan puskurina EU:n ja Venäjän välillä, toisten mielestä Ukraina loisi nimenomaan EU-jäsenmaana paremman vastapainon Venäjälle.
Ukrainan pitää nyt valita puolensa, sillä maan olemassaolo riippuu siitä, Demertzis arvioi.
– EU:n ei pidä unohtaa, että jäsenyystoive osoittaa Ukrainan pitävän juuri EU:ta tavoittelemisen väärttinä arvoyhteisönä. Ukrainan pitää nyt poliittisten järjestelmien leikkauspisteessä valita puolensa. Muuten maan olemassaolo lakkaa. Ukrainan jäsenhakemus merkitsee muutakin kuin pyrkimystä liittyä unionin jäseneksi, se on myös taistelua eloonjäämisen puolesta.