Ulkomaalaisten säilöönotot lisääntyivät yli 37 prosenttia

Yleisin syy ulkomaalaisen säilöönotolle oli viime vuonna häntä itseään koskevan päätöksenteon vaikeuttaminen piileskelemällä tai pakenemalla.

Ulkomaalaisen säilöönottoja tehtiin Tilastokeskuksen mukaan 1 500 viime vuoden aikana, mikä oli 37,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaalaisen säilöönottoa koskeva pakkokeino tuli voimaan vuoden 2016 alussa.

Yleisin syy ulkomaalaisen säilöönotolle oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan se, että ulkomaalainen piileskelemällä tai pakenemalla tai muutoin vaikeuttaisi itseään koskevan päätöksenteon valmistelua tai täytäntöönpanoa. Tämä oli perusteena noin 1 200 tapauksessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Toinen yleinen peruste säilöönotolle oli epäily ulkomaalaisen tekemästä rikoksesta ja säilöönotto on tarpeen maasta poistamispäätöksen valmistelun tai täytäntöönpanon turvaamiseksi. Tätä perustetta käytettiin noin 230 kertaa.

Ulkomaalaisen säilöönotto päättyy yleisimmin käännyttämisen täytäntöönpanoon, näin tapahtui viime vuonna 1 061 kertaa. Ulkomaalaisen säilöönotoista vajaat 40 prosenttia kesti alle kaksi vuorokautta. Säilöönotoista yli kuukauden kesti noin 13 prosenttia.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät viime vuonna pakkokeinoja 195 800 kertaa, mikä oli 0,9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikista pakkokeinoista oli 96 prosenttia poliisin käyttämiä, kun tullin osuus oli vain kolme prosenttia ja rajavartiolaitoksen yksi prosentti.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pakkokeinoista runsas neljännes oli poliisilakiperusteisia kiinniottoja. Muut pakkokeinolajit liittyivät lähes aina syylliseksi epäillyn syyllisyyden tutkimiseen tai rikosprosessin turvaamiseen.

Vapauteen kohdistuvista pakkokeinoista suurin osa kohdistui Suomen kansalaisiin. Poliisilakiperusteiset kiinniotot ovat usein päihtyneen säilöönottoja, mutta tähän ryhmään kuuluu myös muita koti- tai julkisrauhan turvaamiseksi tehtyjä väliaikaisia kiinniottoja.

Huumausaineiden toteamiseksi tehtävien humalatilan tutkimusten määrä kasvoi viime vuonna 16,9 prosenttia, kun taas verenalkoholin toteamiseksi tehdyt tutkimukset vähenivät 1,3 prosenttia. Tarkkuusalkometrillä tutkittiin humalatilaa 7 400 kertaa, mikä oli 5,4 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Verikokeesta tehtyjen tutkimusten määrä sen sijaan kasvoi 6,8 prosenttia 12 500 kertaan.

Mainos