Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo Suomen lähtevän siitä, että myös Ruotsi on Naton jäsen 11.–12. heinäkuuta järjestettävään Vilnan-huippukokoukseen mennessä. Ruotsin jäsenyyden sinetöinti on hänen mukaansa Suomen keskeinen prioriteetti, joka myös lähettäisi tärkeän signaalin puolustusliiton yhtenäisyydestä.
Valtonen pitää tärkeänä myös sitä, että huippukokouksessa, johon Suomi osallistuu ensi kertaa Naton täysjäsenenä, kyetään sopimaan jatkuvasta ja vankkumattomasta tuesta puolustustaistelua käyvälle Ukrainalle.
Sitä, pitäisikö Suomen pyrkiä edistämään esimerkiksi amerikkalaisten F-16-hävittäjien ja kehittyneimpien konventionaalisten asejärjestelmien toimittamista, hän ei halua suoraan kommentoida.
– Suomen tuki Ukrainalle on mittavaa. Teemme kaikkemme, jotta pystymme vastaamaan Ukrainan tarpeisiin jopa etupainotteisesti ja jatkossa entistäkin vahvemmin. Mitä tulee tiettyjen erityisten suorituskykyjen toimittamiseen, sitä meidän pitää arvioida yhdessä kumppanimaidemme kanssa, Valtonen sanoo Verkkouutisille.
Suomi on toimittanut Ukrainalle tähän mennessä 16 puolustustarvike-erää, joiden yhteisarvo on noin 1,1 miljardia euroa. Maahan on suunnattu lisäksi humanitaarista ja siviilikriisinhallinta-apua sekä kehitysyhteistyövaroja. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on ilmoittanut valmistelevansa myös Suomen osallistumista Ukrainan kansallisen jälleenrakennussuunnitelman toteuttamiseen.
Epäröintiä ilmassa
Vilnassa Suomi haluaa Valtosen mukaan edistää aktiivisesti liittokunnan panosta yhteisen puolustuksen ja pidäkkeen lujittamiseen.
– Uusi hallituksemme on vahvasti sitoutunut puolustusmenojen kahden prosentin minimitasoon bruttokansantuotteesta ja toivoo varmistavansa sen säilymisen myös tulevien hallituskausien aikana, hän sanoo.
Kahden prosentin tavoite ei saa hänen mielestään missään nimessä jäädä koskemaan vain Naton itäisen sivustan valtioita, vaan sen tulisi toteutua kaikissa jäsenmaissa.
– On erittäin tärkeää, että kaikki puolustusliiton jäsenet yltävät tuohon tavoitteeseen mahdollisimman pian. Monessa maassa siitä ollaan edelleen aivan liian kaukana, hän toteaa.
– Tähän liittyy vahvasti myös puolustusteollisuuden elvyttäminen ja skaalaaminen. Tämä vaatii EU:n yhteisiä ja toki kansallisiakin ponnisteluja.
Tiivistyviä siteitä
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumista on Valtosen mukaan arvioitava muuttuneessa maailman ajassa. Orpon hallitusohjelmassa asianomaisen osion otsikkona on Uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
– Maailma on muuttunut, mutta myös Suomi on muuttunut. Suomi on nyt Naton jäsen. On tärkeää, että jatkamme vahvaa arvoperusteista ulkopolitiikkaa ja että turvallisuuspolitiikan saralla panostamme omaan vahvaan maanpuolustukseemme, Valtonen sanoo.
Suomi on hänen mukaansa hyvin vahvasti sitoutunut pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä Pohjoismaiden ja Baltian yhteiseen NB8-formaattiin.
– Tämä asia on kirjattu hallitusohjelmaan erityisen vahvasti, ja aion viedä sitä eteenpäin. Itämeren alueen maiden yhteistyöstä tulee entistä tiiviimpää, hän toteaa.
Yhteistyöhön demokratia- ja ihmisoikeuskysymysten kanssa kipuilevan Puolan kanssa hän suhtautuu avoimin mielin.
– Miksipä emme voisi tiivistää yhteistyötä näiden maiden kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla? Kenties voimme viedä myös viedä ajatteluamme sitä kautta eteenpäin.
Venäjää ei voi ennustaa
Valtonen pitää ilmeisenä, että Vladimir Putinin johtama Venäjä säilyy uhkana Euroopan turvallisuudelle myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Siksi vahvaa tukea Ukrainalle on hänen mukaansa tärkeää jatkaa, ja Venäjä on pyrittävä eristämään kansainvälisestä yhteisöstä entistä täydellisemmin.
Sillä, mihin suuntaan Venäjä seuraavan vuosikymmenen aikana kehittyy, Valtonen ei halua tässä vaiheessa lainkaan spekuloida. Myönteistä kehitystä ei näköpiirissä kuitenkaan ole.
– En lähde ennustamaan Venäjän kehitystä. Tässä ajassa on erityisen tärkeää, että Suomi, Eurooppa ja koko läntinen maailma osoittavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon olevan voittava resepti. Vain siten on mahdollista saavuttaa taloudellista ja teknologista menestystä ja etumatkaa.
– Tämä on asia, jonka eteen aion tehdä töitä joka päivä, Valtonen kiteyttää.