UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen selvittää avoimessa kirjeessään Kaipolan paperitehtaan sulkemispäätöksen takana olevia syitä. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea ylivoimaisiksi käyneistä ulkoisista kustannuksista ja verorasituksesta.
– Tämä on musertava uutinen tehtaalle, sen henkilöstölle ja alueelle. Viime kädessä yritys joutuu tekemään johtopäätökset toiminnan pysäyttämisestä tai jatkamisesta, mutta harkintaan vaikuttaa useita ulkoisia seikkoja, joihin yhtiöllä on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet, Pesonen kirjoittaa.
Hänen mukaansa maailmalla kulutetaan laskevista markkinoista huolimatta yhä 15 kertaa enemmän paperia kuin Suomessa valmistetaan, joten suomalaisilla tehtailla pitäisi olla kaikki edellytykset saada osansa.
Jussi Pesonen puolustaa myös suomalaisia tehtaita. Niissä tehdään hänen mukaansa hyvää työtä.
– Esimerkiksi Kaipolassa on sitoutunut ja osaava henkilöstö, ja tehtaalla on toteutettu merkittäviä tehostamisohjelmia. Tehtaalla on myös kolme suurta paperikonetta, jotka ovat teknisesti hyvässä kunnossa. Myös tuotteet ovat hyvälaatuisia, toimitusjohtaja Pesonen kertoo.
– Sen sijaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi, hän jatkaa.
Jussi Pesonen listaa ongelmia.
– Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80 prosenttia kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä. Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa.
Osansa saa myös ay-liike.
– Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa, Pesonen sanoo.
Hänen mukaansa ”jokainen haluaa nakertaa kasvavan osan kakusta”.
– Harkinta toiminnan alasajosta alkaa siinä vaiheessa, kun yksikön kilpailukyky on niin heikko, että toiminta ei ole yhtiölle enää kannattavaa.
Kaipolan kohdalla harkinta on käynnistynyt ja lopulliset päätökset tehdään YT-menettelyn jälkeen.
Jussi Pesonen muistuttaa, että tehtaan sulkemisessa häviää myös suomalainen yhteiskunta.
– Metsäteollisuuden laajan kotimaisen arvoketjun ansiosta Kaipolan vajaan 400 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta noin 80 prosenttia jää lisäarvona Suomen kansantalouteen, siis yli 300 miljoonaa euroa, hän muistuttaa.
Toimitusjohtajan mukaan nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit.
– Menestyvä yksityissektori on edellytys yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle. Korkean kotimaisuusasteen omaavan teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu.