Yhdysvallat syyttää presidentti Vladimir Putinin hallintoa Euroopan lähihistorian vääristelystä. Arvostelu kohdistuu erityisesti tapaan, jolla Venäjän johto yhä useammin käsittelee toista maailmansotaa ja sen jälkeisiä vaiheita.
– Emme saa koskaan unohtaa juutalaisten holokaustissa kokemaa ainutkertaista kärsimystä emmekä armotonta teurastusta, jonka uhreiksi niin monet viattomat siviilit brutaalin natsihallinnon toimesta joutuivat, James S. Gilmore, Yhdysvaltain suurlähettiläs Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjissä sanoo sodan päättymisen 75-vuotispäivän johdosta käyttämässään puheenvuorossa.
Hän muistuttaa kymmenien miljoonien ihmisten menettäneen henkensä sodassa, joka lopulta johti liittoutuneiden voittoon.
– Kun muistamme toisen maailmansodan historiaa kokonaisuudessaan, meidän ei sovi unohtaa, että useille Keski- ja Itä-Euroopan kansoille natsien sortohallinnon päättyminen merkitsi – vastoin niiden tahtoa – pakottamista kommunistiseen sortoon tai siihen palaamista. Länsi-Euroopassa juhlittiin vapautusta 1945, mutta niille se koitti täysimittaisesti vasta 1989, 1990 tai myöhemmin, Gilmore toteaa.
Suurlähettiläs Gilmore antaa täyden tunnustuksen Neuvostoliiton kansan ja puna-armeijan maailmansodassa antamille mittaville uhrauksille. Samalla hän muistuttaa, että sota sai alkunsa Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Neuvostoliitto ja natsi-Saksa jakoivat Euroopan etupiireihin.
– Monille kansakunnille Euroopassa vuosi 1945 ei tarkoittanut paluuta vapauteen, vaan lähes 50 vuotta kestäneen Neuvostoliiton sorron alkua. Tie todelliseen vapautukseen on ollut pitkä, ja tiettyjen yhteiskuntien osalta matka jatkuu yhä. Kehotamme Venäjää lopettamaan mahtailevat väitteensä, jotka perustuvat historian väärille tulkinnoille, Gilmore sanoo.
Hän muistuttaa toisen maailmansodan jälkeisten 75 vuoden olevan pisin suhteellisen rauhallinen ajanjakso Euroopan nykyhistoriassa.
– Kunnioittaaksemme tätä yhteistä historiaa meidän on välttämätöntä jatkaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä ja ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustamista, joka on Etyjin erittäin tärkeä tehtävä, hän toteaa.