Presidentti Donald Trumpin turvallisuusneuvonantajan John Boltonin viimeviikkoinen Minskin-vierailu oli korkeimman tason amerikkalaisvierailu Valko-Venäjälle yli 25 vuoteen. Hänet lämpimästi vastaanottanut presidentti Aljaksandr Lukašenka on luonnehtinut vierailua historialliseksi.
Maiden välit ovat olleet pitkään huonot etenkin sen jälkeen, kun Lukašenka oli vuonna 2004 poistattanut virkakausiensa määrää koskeneet rajoitteet. Viime aikoina Washingtonin suhtautuminen Valko-Venäjään on Moskovan Carnegie-keskuksen tutkijan Artjom Shraibmanin mukaan kuitenkin muuttunut.
Hän viittaa muun muassa apulaisulkoministeri A. Wess Mitchellin viime vuoden lopulla esittämään lausuntoon Valko-Venäjästä yhdessä Georgian ja Ukrainan kanssa maina, joiden suvereniteetti muodostaa ”suojamuurin Venäjän uusimperialismia vastaan”. Näin Washington on käytännössä myöntänyt, että sillä ja Minskillä on yhteinen intressi pysäyttää Venäjän levittäytyminen itäiseen Eurooppaan.
– Bolton ei kierrellyt, vaan totesi, että valkovenäläisten tahdon tulisi määritellä heidän suhteensa Venäjään ja että hänestä valkovenäläiset näyttävät haluavan itsenäisyyttä, Shraibman kirjoittaa Carnegie-keskuksen tuoreessa julkaisussa.
Hän arvioi Boltonin pyrkineen lausunnollaan jo ennalta vesittämään Venäjän mahdollisia propagandaväitteitä siitä, kuinka valkovenäläiset ”epätoivoisesti haluavat osaksi Venäjää”.
USA mukaan Ukraina-neuvotteluihin?
Shraibman pitää varmana, että tapaamisessa on käsitelty myös Ukrainan konfliktin päättämiseen tähtääviä neuvotteluja. Valko-Venäjä ei hänen mukaansa vain halua jatkaa näiden pääkaupunkinsa nimeä kantavien neuvottelujen isäntänä, vaan myös haluaa Yhdysvallat mukaan Ukrainan, Ranskan, Saksan ja Venäjän rinnalle.
– Rauhanneuvotteluja koskevat suunnitelmat eivät vielä ei ole täsmällisesti tiedossa, mutta on epätodennäköistä, että Lukašenka olisi jättänyt käyttämättä tilaisuuden miellyttää Boltonia – USA:n kaikkialla maailmassa tapahtuvien väliintulojen pitkäaikaista kannattajaa – kertomalla hänelle, että ilman Washingtonia Ukrainan kriisiä ei ole mahdollista ratkaista, hän sanoo.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi Boltonin vierailusta sarkastiseen sävyyn, että ”Valko-Venäjän ja Yhdysvaltojen läheistä yhteistyötä ei tällä hetkellä ole aihetta kommentoida”. Siinä hän oli Shraibmanin mukaan tavallaan oikeassa, koska Valko-Venäjän liittosuhde Venäjän kanssa käytännössä estää vakavan poliittisen ja sotilaallisen yhteistyön Minskin ja Washingtonin välillä.
Lisäksi maiden välejä hiertää edelleen Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne. USA on aikanaan asettanut sen johdosta pakotteita, joita kongressi on tuskin valmis purkamaan ennen kuin itsekin yhä maahantulokiellossa oleva Lukašenka toteuttaa maassaan merkittäviä uudistuksia.
”Mukava syntymäpäivälahja”
Yhdysvaltojen rooli Valko-Venäjän taloudessa on Shraibmanin mukaan toistaiseksi liian pieni, jotta se kykenisi muodostamaan vastapainon maan riippuvuudelle Venäjästä. Vaikka Valko-Venäjä voisi hankkia amerikkalaista raakaöljyä, hinnaltaan se ei ainakaan lähivuosina ole kilpailukykyistä venäläisen öljyn kanssa.
Valko-Venäjän ja Yhdysvaltojen välisten diplomaattisuhteiden normalisoimiseen pyritään nyt kiireellisesti niin Minskissä kuin Washingtonissa. Vaikka poliittiset esteet sen tieltä on Shraibmanin mukaan raivattu jo ennen Boltonin vierailua, se saattoi kuitenkin vauhdittaa suhteiden palauttamista suurlähettilästasolle nostamalla Valko-Venäjän valokeilaan Yhdysvaltojen ulkoministeriön korkeimmalla virkamiestasolla.
– Lukašenkan tapaaminen Boltonin kanssa 65-vuotispäivänsä aattona oli mukava lahja Valko-Venäjän johtajalle, joka kokee itsensä yhä hieman eristetyksi ja ottaa siksi jokaisen korkea-arvoisen läntisen johtajan vastaan erityisen lämpimästi, Shraibman sanoo.