Venäjän hallituksen Arctic LNG 2 -projekti on oligarkkiparivaljakko Leonid Mikhelsonin ja Gennadi Timtšenkon johtama hanke, jonka päämääränä on kasvattaa merkittävästi Venäjän kaasun vientiä maailmanmarkkinoille. Näillä Venäjän toiseksi suurimman maakaasuyhtiön Novatekin omistajilla on vankka jalansijansa Kremlin ylimmissä hallintoportaissa ja sen myötä merkittävä rooli sen strategisessa päätöksenteossa.
Vuonna 2022 Novatekin ensimmäinen LNG-terminaali Jamal LNG Pohjois-Siperiassa Obinlahden rannalla teki kahdeksan miljardin euron tuloksen lähes kaksinkertaistaen voittonsa edellisvuodesta. Seuraava vaihe yhtiön suunnitelmissa on Arctic LNG 2. Lahden vastarannalle nousevan terminaalin kautta on vuoteen 2026 mennessä tarkoitus puskea maailmalle toiset 20 miljoonaa tonnia nesteytettyä kaasua vuodessa.
Kremlin kunnianhimoinen tavoite on vuoteen 2030 mennessä laajentaa Venäjän LNG:n vienti 100 miljoonaan tonniin vuodessa rakentamalla neljä uutta vientiterminaalia. Tällä olisi Venäjälle suunnattoman suuri strateginen merkitys, kun EU:n energiantuonti on tehnyt uusia ennätyksiään jo kolme vuotta peräjälkeen. Viime marraskuussa Venäjän LNG:n toimitukset Eurooppaan nousivat uuteen kuukausiennätykseen, joka on 1,75 miljoonaa tonnia.
Venäjän LNG-tuotanto kasvoi kahdeksan prosenttia vuonna 2022 pakotteista huolimatta. Euroopan satamainfrastruktuuri edesauttoi Venäjän kaasunviennin laajentumista myös muualle maailmaan. Viime vuosina muun muassa ranskalainen TotalEnergies, amerikkalainen Baker Hughes, japanilainen JOGMEG:in ja Mitsuin muodostama konserni sekä kiinalaiset CNPC ja CNOOC puolestaan toimittivat Novatekille Arctic LNG 2:n alkurakennusvaiheen tarvitsemia komponentteja ja tarjosivat suunnittelupalveluja.
Syyskuussa 2023 Yhdysvallat laajensi pakotteensa koskemaan kaikkia yrityksiä ja henkilöitä, joilla on jotain tekemistä Arctic LNG 2:n omistuksen, toiminnan tai rakentamisen kanssa. Marraskuussa TotalEnergies, joka omisti suoraan 10 prosenttia ja epäsuorasti 21,5 prosenttia Arctic LNG 2:sta, ilmoitti pysäyttäneensä investoinnit projektiin ja alaskirjanneensa miljardien arvosta omistuksiaan. Myös Mitsui vahvisti noudattavansa sanktiopykäliä ja vetäytyvänsä hankkeesta.
Joulun pyhinä eteläkorealainen Samsung ilmoitti pysäyttävänsä kymmenen arktisiin vesiin optimoidun LNG-säiliöaluksen rakentamisen Arctic LNG 2:lle. Se oli jo ehtinyt toimittaa viisi runkoa. Yhdysvaltain pakotteet saivat myös kiinalaiset vetäytymään hankkeesta. Turbiineja toimittanut Baker Hughes oli vetäytynyt jo ennen pakotteiden alkamista.
Kaikkien muidenkin ulkomaisten yhtiöiden vetäytymisestä huolimatta Novatek aloitti LNG:n tuotannon Arctic LNG 2:ssa loppuvuodesta 2023, mutta pysyäkseen operatiivisena se joutuu todennäköisesti myymään tuotettaan alennuksella spot-markkinoilla. Edullisesti tarjolla olevat 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa saattavat houkutella ostajia EU:sta ja Aasiasta.
Venäläisen talouslehti Kommersantin viime kesäkuisen raportin mukaan Arctic LNG 2 -projektin kustannukset ovat kasvaneet lähes 23 miljardiin euroon alkuperäisestä noin 19,5 miljardista eurosta. Ulkomaisten osakkeenomistajien vetäydyttyä Novatekin pitää löytää uusia sijoittajia. Jos niitä ei löydy, yhtiötä odottaa arviolta 8,6 miljardin euron ulkopuolisen rahoituksen takaisinmaksun laiminlyönti.