Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten on kolmen amerikkalaisen veteraanidiplomaatin mielestä torjuttava nopeasti ja päättäväisesti Venäjän presidentin Vladimir Putinin pyrkimykset käynnistää uusi kylmä sota ja piirtää Euroopan rajoja uudelleen.
Venäjä on vaatinut Natoa muun muassa sulkemaan ovensa uusilta jäseniltä ja pidättäytymään sotilaallisesta toiminnasta itäisten jäsenmaidensa alueella, mutta ei ole itse luvannut vastavuoroisesti mitään, Ian Kelly, Eric S. Edelman ja David J. Kramer huomauttavat The Bulwark -verkkolehdessä.
Kelly on toiminut Yhdysvaltain suurlähettiläänä Etyjissä ja Georgiassa. Edelman on USA:n puolustusministeriön entinen poliittinen alivaltiosihteeri, joka toimi suurlähettiläänä Suomessa 1998–2001 ja Turkissa 2003–2005. David J. Kramer on Yhdysvaltain entinen apulaisulkoministeri.
– Käytännössä Venäjän hallitus vaatii Euroopasta itselleen vastaavaa etupiiriä kuin se, jota se ylläpiti pakolla ja väkivallalla vuosina 1945–1989. Rautaesiripun luoma Euroopan jaon ovat kuitenkin hylänneet ei vain Yhdysvallat ja Euroopan kansakunnat, vaan myös Neuvostoliitto seuraajavaltioineen, he muistuttavat.
Venäjä on pettänyt lupauksensa
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vuoden 1990 Pariisin julistuksessa, jonka myös Neuvostoliitto allekirjoitti, kaikki osapuolet vakuuttivat Kellyn, Edelmanin ja Kramerin mukaan ”pidättäytyvänsä voimankäytöllä uhkaamisesta tai voimankäytöstä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta kohtaan” ja korostivat ”valtioiden oikeutta valita vapaasti omat turvallisuusjärjestelynsä”.
Samat periaatteet, kuten myös se, että ”yksikään valtio ei voi pitää mitään osaa Euroopan alueesta etupiirinään”, vahvistettiin vielä Istanbulissa vuonna 1999, jolloin allekirjoittajien joukossa oli myös Neuvostoliiton seuraajavaltioksi noussut Venäjä.
Kun Venäjä pyrkii nyt mitätöimään aiemmat sitoumuksensa, lännen on heidän mukaansa asetuttava vastustamaan Kremlin valheellista narratiivia ja pidettävä kiinni periaatteista, jotka päättivät kylmän sodan ja suurvaltojen ylivallan aikakauden.
– Meidän olisi kerrottava Kremlille, että nyt ei ole aika käydä jälleen uusia neuvotteluja, vaan toistaa sitoutuminen Pariisin ja Istanbulin julistuksissa vahvistettuihin turvallisuusperiaatteisiin. Siihen sisältyy myös Venäjän joukkojen vetäminen Georgiasta, Moldovasta ja Ukrainasta, he toteavat.
Mikäli Venäjä kuitenkin jatkaa aggressiivisella linjallaan, vastatoimien on heidän mukaansa oltava mahdollisimman ankarat.
– Jos Venäjä käyttää voimakeinoja anastaakseen lisää alueita Ukrainalta, meidän on osoitettava Moskovalle, että ne, jotka tuhoavat kansainvälisen turvallisuusjärjestyksen, eivät pääse nauttimaan myöskään kansainvälisen talousjärjestyksen hedelmistä.