Yhdysvaltain Virginiassa järjestetyssä Defense Newsin konferenssissa 6. syyskuuta 2023 haastateltu Yhdysvaltain ulkoministeriön viranhaltija Laura Cressey vakuutteli yleisölle, että presidentti Joe Bidenin hallinto harkitsee huolellisesti kaukovaikutteisten aseiden kuten muidenkin kykyjen lähettämistä Ukrainalle. Ministeriön poliittis-sotilaallisten asioiden viraston alueellisen turvallisuuden ja asetoimitusten johtaja Cresseyn mukaan Ukrainan tarpeita pitää jatkossakin tutkia tarkoin.
Hänen mukaansa julkisuudessa on ollut paljon puhetta F-16-hävittäjistä ja kaukovaikutteisista aseista, joiden toimittamista Yhdysvallat harkitsee, mutta joiden käyttö edellyttää paljon koulutusta. Hän sanoi, ettei Ukrainalle voida toimittaa kaikkea, mikä kulloinkin on kuumana puheenaiheena, vaan täytyy tutkia taistelukentän tilannetta sekä ukrainalaisten omaksumiskykyä ja koulutustarvetta.
Cressey huomautti, että Yhdysvallat ei ole ainoa näiden kykyjen toimittaja, vaan koalitioon kuuluu yli 50 maata, mikä on merkityksellistä. Hän painotti, etteivät muut maat ole vain täyttämässä aukkoja, vaan toimittavat merkittävää materiaalia, on kyse sitten ilma- tai ohjustorjunnasta, moderneista hävittäjistä, panssarivaunuista ja niin edelleen.
Samassa osuudessa haastateltu Mike Miller, Yhdysvaltain puolustusministeriön Defense Security Cooperation Agencyn varajohtaja, säesti Cresseytä kehottaessaan kongressia jatkamaan Ukrainan asetoimitusten rahoittamista. Kun presidentin hallinto toimittaa aseita Yhdysvaltain varastoista, pidemmän aikavälin apuun – kuten ampumatarviketuotantoon – liittyvien sopimusten rahoituksesta päättää kongressi, jonka tähänastista toimintaa Ukrainan auttamisessa Miller kiitteli.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen kongressi on myöntänyt Ukrainalle sotilaallista apua 61 miljardin dollarin edestä. Viimeksi elokuussa Valkoinen talo on pyytänyt kongressilta 13 miljardin dollarin lisärahoitusta. Elokuun alussa kaapeli-tv-yhtiö CNN:n teettämässä kyselytutkimuksessa 55 prosenttia äänestysikäisistä amerikkalaisista vastustaa lisäapua Ukrainalle. Suurinta vastustus on republikaaneja äänestävien joukossa, joista 71 prosenttia vastustaa tuen jatkamista, kun taas 62 prosenttia demokraattien äänestäjistä kannattaa sitä. Kongressissa Ukrainan tukemista kannattavat republikaanit ovat puolestaan painostaneet Bidenin hallintoa lähettämään Ukrainan pyytämiä ATACMS-tykistöohjuksia, mutta toistaiseksi turhaan.
Kongressin edustajainhuoneen budjettivarauksessa ensi vuodelle on 80 miljoonan dollaria ATACMS-ohjuksille Ukrainaa varten. F-16-hävittäjissä Biden teki täyskäännöksen elokuussa, kun hän salli ukrainalaislentäjien kouluttamisen taistelemaan Alankomaiden ja Tanskan lahjoittamilla koneilla.
Konferenssissa myös haastatellun Viron puolustusministeriön kansliapäällikkö Kusti Salmin mukaan sota Ukrainassa on muuttunut kulutussodaksi, mutta meidän tehtävämme on lähettää Venäjälle viesti, että me pystymme voittamaan heidät tuotannossa. Hän lisäsi, että itseään ruokkiva pienenevien puolustusbudjettien kierre erityisesti Euroopassa täytyy kääntää toiseen suuntaan.